Nopea nokkahuilupussi

Tyttäreni tarvitsi kouluun vietävää nokkahuiluaan varten nokkahuilupussin, ja koska tarve ilmeni sunnuntai-iltana, ei auttanut muu kuin tehdä pussi itse. Koska meillä ei ole ompelukonetta, piti pussi tehdä käsin ja siksi kankaaksi valikoitui huopakangas. Löysin laatikoistani vain tummanvihreää huopakangasta tarpeeksi ison palasen, joten käytimme sitä. Tyttäreni valitsi tummanvihreän huovan kaveriksi punaisen langan ja valmiiseen pussiin kiinnitettiin vielä punainen nappi. Näin nokkahuilupussista syntyikin jouluinen pieni käsityö.

Pussia varten leikkasimme ensin hieman yli kaksi kertaa nokkahuilun pituisen huopakankaan palasen. Neulasimme sen reunat kiinni niin, että päähän jäi pieni pala kangasta läppää varten. Tämän jälkeen tyttäreni lähti kiinnittämään kankaan reunoja pykäpistoin.

Ensimmäisen reunan valmistuttua hän kirjoi myös kaarevaksi leikatun läpän reunat pykäpistoilla ja sen jälkeen ompeli vielä toisten reunan. Reunojen valmistuttua mittasimme yhdessä napille sopivan paikan ja tyttäreni ompeli napin kiinni. Leikkasin vielä lopuksi sopivaan kohtaan läppää pienen napinläven.

Valmiista nokkahuilupussista tuli oikein kaunis ja tyttäreni oli siitä oikein iloinen. Myös poikani halusi ommella, koska tyttärenikin sai ommella, ja teimme hänen kanssaan samalla ajatuksella kirjastokortille pienen säilytyspussin. Säilytyspussistakin tuli oikein hieno ja poikani oli myös valmiista työstään hyvin onnellinen.

Sydänheijastin

Harjoittelimme ykkösten kanssa aloittelukäsityönä paksummalle paperille tulostettuun kuvaan reikien pistelemistä merkittyihin kohtiin pistoalustan avulla ja sen jälkeen etupistojen ompelemista valmiiksi tehtyjen reikien avulla. Nämä pistotyöt sai lopuksi värittää ja niistä tuli oikein kauniita.

Pistotyön jälkeen aloitimme ensimmäisen varsinaisen käsityön, jossa jokainen oppilas pääsi harjoittelemaan heijastin- ja huopakankaan ompelemista etupistoin. Ihan ensimmäisenä aloitimme kuitenkin sydämen leikkaamisella heijastinkankaasta. Leikkaamisen jälkeen pistelin oppilaiden leikkaamien sydämien reunoihin valmiit reiät pistoalustan avulla, sillä oppilaiden olisi ollut todella hankalaa saada neulaa heijastinkankaan läpi ilman apureikää.

Sydämen leikkaamisen jälkeen oppilaat saivat valita haluamansa värisen huopakankaan, johon he ensin piirstivät valmiin kaavan avulla kaksi ympyrää ja leikkasivat ne mahdollisimman huolellisesti. Tämän jälkeen ompelimme toiseen huopapaloista heijastinsydämen valkoisella puuvillalangalla.

Seuraavaksi työhön tarvittiin heijastinkankaasta tehty ripustin, johon tarvittavat suikaleet leikkasin oppilaille valmiiksi. Oppilaat ottivat suikaleen lisäksi avainrenkaan, taittoivat suikaleen kahtia ja sujauttivat renkaan taitoskohtaan. Tämän jälkeen liimasimme heijastinkangassuikaleet niin, että avainrengas jäi taitoskohtaan kankaan sisäpuolelle.

Suikaleen liimaamisen jälkeen otimme pienen vanupalan, johon olin valmiiksi piirtänyt maalarinteippirullan sisärinkulan avulla mallin. Oppilaat leikkasivat vanupalan ja asettelivat sen toisen huopapalan päälle. Tämän jälkeen sovitimme valmiit ripustimet sopivaan kohtaan ja asetimme toisen huopapalan näiden päälle niin, että ripustin asettui sydämen yläpuolen keskiosaan.

Tein oppilaille ensimmäisen piston, sillä siinä piti mennä kaksinkertaisen heijastinkankaan läpi, jotta ripustimen sai haluttuun paikkaan kiinni ja autoin neulaamaan hupakankaat vielä yhteen. 

Tämän jälkeen oppilaat ompelivat huopakankaan yhteen etupistoin. Tein myös viimeisen piston (taas ripustimen läpi) ja päättelimme yhdessä langan heijastimen sisäpuolelle. Heijastimista tuli oikein hienoja ja kaikki halusivat laittaa sen heti valmistuttua omaan reppuunsa roikkumaan.

Tekemäni kaavat sydänheijastinta varten voit tulostaa käyttöösi tästä.

Kulmakirjanmerkki huopakankaasta

Kolmannen luokan käsitöissä oli tänään viimeinen tunti ennen joululomaa ja osalla oppilaista varsinainen työ oli jo valmiina. Niinpä suunnittelin pienen talvisen kulmakirjanmerkkityön, jonka voisin näiden oppilaiden kanssa kaksoistunnilla tehdä.

Tein työtä varten kaavat, jotka oppilaiden piti ensin leikata. Kaavojen avulla he leikkasivat sinisävyisistä huopakankaista itselleen pienen neliön sekä kolmion. 

Palojen leikkaamisen jälkeen oppilaat kirjoivat kolmionmuotoiseen palaan yksinkertaisen lumihiutaleen valkoisella langalla. Lumihiutaleeseen tehtiin ensin kahdeksan sakaraa ja niistä joka toiseen tehtiin vielä pienet lisäsakarat.

Lumihiutaleen kirjomisen jälkeen huopakangaspalat kiinnitettiin toisiinsa nuppineuloilla. Koska olemme harjoitelleet kolmosten kanssa koneella ompelemista, ompelivat oppilaat kirjanmerkin palat yhteen koneella. Käytimme lumihiutaleen palojen kiinniompelemisessa myös valkoista lankaa.

Kulmakirjanmerkin palojen kiinnittämiseen voisi yhtä hyvin tehdä käsin ommellen. Tällöin työn tekeminen onnistuu pienemmiltäkin oppilailta.

Näin joulun alla kulmakirjanmerkin olisi voinut hyvin tehdä jouluisistakin väreistä ja kolmioon olisi voinut kirjoa esimerkiksi joulukuusen. Ajattelin kuitenkin, että talvista kirjanmerkkiä on kivempi käyttää sitten vielä joulunkin jälkeen.

Tekemäni kaavat voit tulostaa käyttöösi tästä.

Pienet marjapurkit

Tänä syksynä säilöimme marjat hieman erinäköisiin purkkeihin kuin ennen. Tutkailimme luonnosta löytämiämme puolukoita sekä mustikoita ja totesimme, että niiden marjat olivat aika pieniä. Niinpä tällä kertaa tein marjapurkkimalleista pienemmät ja annoin tekemäni valmiin kaavan, jos oman purkin tekemisessä sitä halusi käyttää. Painoimme puolukat ja mustikat kartongista leikattuihin purkkeihin pulloväreillä ja näin saimme marjoista sopivan kokoisia.

Marjapurkkien "kankaalla päällystetyt" kannet teimme oppilaiden kanssa juuttikankaasta ja kirjoimme niihin edestakaisilla etupistoilla kankaan kiinnitysnarut. Aloitimme kirjonnan kankaan keskeltä tai hieman sivusta, jotta lankaa sai jättää aluksi ja lopuksi kankaan etupuolelle solmua varten. Solmun tekeminen olikin sitten aika haastava juttu ekaluokkalaisille! Tulipa sitäkin nyt vähän treenattua.

Kaavan marjapurkkiin ja kangaspäällyseen löydät tästä.

Pääsiäiskana

Muutamien oppilaideni kanssa olen käsitöissä tehnyt ennen pääsiäistä huopakanat, joiden haudottavaksi on mukava piilottaa pieni yllätys oppilaille ennen niiden kotiin viemistä. Työ on selkeä ja siinä saa harjoitella jotain tiettyä pistoa tai voi antaa oppilaiden päättää, mitä pistoja he itse haluavat harjoitella. 

Ensimmäisenä leikataan kanan kaavat A4-kokoisesta monisteesta ja kiinnitetään ne huopakankaaseen. Kaavojen piirtämisen jälkeen leikataan vartalo ja siivet irti huopakankaasta. Tämän jälkeen suunnitellaan ja leikataan kanalle harja sekä nokka. Leikatut palat neulataan kiinni ja lähdetään ompelemaan työtä kasaan. Lopuksi kanalle liimataan paikalleen siivet sekä silmät. 

Pääsiäiskanan kaavat löytyvät tästä.