Pieni marjapurkki

Käsittelin oppilaiden kanssa marjoja tutkien niiden nimiä suomeksi ja englanniksi sekä niiden piirrettyjä kuvia ja luonnonkuvia. Lisäksi tutkimme ja maistelimme kolmea erilaista marjaa (mustikka, mansikka ja tyrni), joista olin tuonut luokkaan varvut ja oksan sekä marjamaistiaiset. 

Kuviksessa jatkoimme saman aiheen tiimoilla ja teimme pienet marjapurkit, joihin oppilaat valitsivat, mitä marjoja he halusivat niihin säilöä. Vaihtoehtoina oli siniset mustikat, punaiset puolukat ja kellertävät tyrnit. 

Teimme pienet marjapurkit harmaasta kartongista mallin mukaan leikaten. Marjat jokainen oppilas painoi pullovärin kanssa omalla sormenpäällään. Marjojen kuivuttua purkkeihin kannen alle liimattiin pieni pala valkoista kakkupaperia ja sen päälle liimattiin hopeisesta kartongista leikatut korkit.

Olen tehnyt samankaltaisen marjapurkkityön aiemminkin, mutta silloin teimme oppilaiden kanssa hieman erilaiset kannet niille. Käytin molemmissa töissä samaa marjapurkkimallia.

Kirjanmerkki vohvelikankaasta

Löysin vanhempieni laatikosta lapsena tekemäni kirjanmerkin, johon oli käytetty materiaaliksi vohvelikangasta. Kirjanmerkkiin oli etupuolelle kirjottu koristeeksi vähän kuviota ja kankaan molemmat päät oli hapsutettu. Taakse oli kiinnitetty pala pahvia tukemaan kirjanmerkkiä sekä piilottamaan kankaan taitoskohta. 

Ajattelin, että vohvelikankaasta tehty kirjanmerkki olisi oikein sopiva aloitus kakkosten käsitöihin. Siinä kaikki pääsevät oman tasonsa mukaisesti tekemään vohvelikangaskirjontaa, joka vuodesta toiseen tuntuu olevan melkein kaikkien suosikki.

Osmankäämi

Kävin perheen kanssa kajakkiretkellä ja pieneen saareen rantautuessamme löysin rantavedestä kauniin osmankäämikaislikon. Mieleeni tuli tietenkin, että olisi mahtavaa viedä yksi osmankäämi luokkaan oppilaiden nähtäväksi ja niinpä nappasin yhden "pamppukasvin" kajakin nokkaan talteen (tarkistin tietenkin ensin, että kasvi ei ole uhanalainen ja sitä saa poimia).

Koulussa tutkimme oppilaiden kanssa yhdessä kasvia, etsimme siitä hieman tietoa ja kirjoittelimme muutaman virkkeen myös yllin vihkoon muistiin. Lopuksi teimme kuvistunnilla siitä perinteisen kuvistyön vahaliiduilla sekä vesiväreillä. 

Työ oli helppo tehdä pienempienkin oppilaiden kanssa ja siinä oli selkeät vaiheet. Ensin osmankäämi piti hahmotella lyijykynällä pystysuoralle puolikkaalle A3-kokoiselle paperille. Tämän jälkeen osmankäämin värittämiseen käytettiin vahaliituja, joilla piti koittaa saada mahdollisimman tasainen pinta. Lopuksi osmankäämille laveerattiin tausta vesiväreillä. 

Kakkosluokkalaisten töistä tuli oikein kauniita ja nyt saimmekin käytävään naulakkojen yläpuolelle kauniin rivistön osmankäämejä erisävyisillä taustoillaan.

Naulakkonimilaput pienistä pöllöistä

Koulut pyörähtivät kesän jälkeen taas käyntiin ja käytävän naulakot tarvitsevat uudet nimilaput oikeiden naulakkopaikkojen löytymistä varten. Tänä vuonna päätin askarrella oppilaiden kanssa pienet suloiset pöllöt, joiden mahaan jokainen kirjoitti oman nimensä lyijykynällä.

Oppilaat saivat valita oman pöllönsä värin ja sen, halusivatko laittaa sille siivet. Muuten he seurasivat antamiani ohjeita ja leikkasivat pöllönsä osat valmiiksi piirtämieni mallien mukaan. Työ oli näin ollen helppo eikä antanut juurikaan sijaa omalle suunnittelulle, mutta sen avulla näin nopeasti minulle uudesta luokasta esimerkiksi motoriikan, oman toiminnan ohjauksen ja ohjeiden seuraamisen tasoa.

Kaikista pöllöistä tuli oikein ihania ja oppilaat valitsivat montaa eri väriyhdistelmää niihin. Laminoin vielä valmiit pöllöt, jotta ne kestäisivät paremmin ja kiinnitin ne naulakoiden yläpuolelle, josta ne heti aamulla ilahduttivat oppilaita heidän saapuessaan luokkaan.

Tekemäni pöllökaavat voit tulostaa käyttöösi tästä.

Sytykeruusut

Jokavuotinen sytykeruusujen askarteleminen mökillä on mukavaa puuhaa niin perheen pienimmille kuin isommillekin askartelijoille. Tänä kesänä molemmat lapset osasivat tehdä hienoja sytykeruusuja mummun kanssa yhdessä. Mummu helpotti ruusujen tekemistä lapsille sen verran, että hän repi munakennoista irti niiden kuppiosat ja teki kennon muista osista valmiita suikaleita, joita lasten oli hyvä rullailla valmiisiin kuppiosiin.

Molemmat lapset tekivät innoissaan kauniita ruusukkeita, jotka sitten aikuinen dippasi sulassa steariinissa. Sulaa steariinia varten mökiltä löytyy oma pieni kattila sekä tällä kertaa punaisia kynttilän loppuja kattilaan sulatettavaksi.

Sytykeruusuja käytetään meillä mökillä saunan pesän sekä padan sytyttämiseen, joten niitä kuluu kesän aikana paljon. Oman käytön lisäksi nämä kauniit sytykeruusut ovat hauskoja tuliaisia ja silloin niitä on kiva pakata jonkinlaiseen lahjapakettiin. Kortteja ja vähän muuta -blogistani voi käydä kurkkaamassa muutaman paketointi-idean Paketoidut sytykeruusut -tekstistä.

Lapset halusivat antaa tekemistään sytykeruusuista mökkinaapurillemme muutaman, joten koitin etsiä jotakin, mihin heidän valitsemansa ruusut voitaisiin paketoida. Tällä kertaa löysin mökin kaapeista vain servettejä ja vähän lahjanarua, joten sytykeruusujen viilennyttyä päädyimme tekemään pienet paketit niiden avulla.

Valopörriäinen

Sateisena kesäpäivänä on kiva ottaa askarteluvälineet esiin ja viettää lasten kanssa aikaa ihan vaan sisätiloissa. Jos haluaa tehdä helpon askartelun, jolla lapset voivat myöhemmin leikkiä, on valopörriäinen siihen hyvä vaihtoehto. 

Askartelun voi aloittaa koristelemalla muovinen pääsiäismuna haluamallaan tavalla. Lapseni halusi koristella oman pörriäisensä näyttämään ampiaiselta, joten tarvitsimme koristelua varten keltaisen muovisen pääsiäismunan sekä mustan permanent tussin. Lisäksi teimme keltaisesta piipunrassista pörriäiselle siivet sekä sarvet. Taittelimme ensin piipunrassin rusettiin ja asettelimme rusetin pörriäisen yläosaan siiviksi. Piipunrassin päät laitoimme pääsiäismunan suipon pään rei'istä ulos tuntosarviksi.

Lopuksi lapseni lisäsi pörriäiselle vielä pienet askartelusilmät. Halutessaan pörriäistä voisi koristella värikkäämmäksi erilaisilla tarroilla sekä värikkäämmillä permanent tusseilla.

Jotta tavallisesta pörriäisestä saatiin valopörriäinen, piti muovisen pääsiäismunan sisälle laittaa LED-tuikku. Laitoimme tuikun niin, että tuikun valo tuli pörriäisen peräpäähän niin kuin kiiltomadoilla. Pörriäisestä voisikin hyvin tehdä kiiltomadon ja samalla tutustua Suomen luonnosta löytyvään vihertävää valoa loistavaan kovakuoriaiseen.

Illan hämärässä valopörriäinen näyttää vielä hauskemmalta!

Kevätkukkaset

Teimme kuopukseni kanssa keväisen vihreälle taustalle ihanat kevätkukkaset, joista jokainen muotoutui lopulta kauniiksi kortiksi. Taustapaperin olimme tehneet jo aikaisemmin ja ohje sen tekemiseen löytyy Kirsikkapuun oksa -postauksesta. 

Leikkasin ensin taustapaperista kolme kapeampaa suikaletta, joihon kuopus piirsi ensin lyijykynällä kukkaset ja vahvisti ne sitten permanent tussilla. 

Kumitin hieman lyijykynäjälkiä, jotka jäivät tussilla piirtämisen jälkeen näkyviin ja sitten kuopus pääsi maalaamaan kukat vesiväreillä.

Jos kukkasista ei halua tehdä kortteja kuten me teimme, voi niistä tehdä mustalle paperille kauniin kukkakollaasin. Kun työn tekee tausta saakka, aikaa kuuluu luonnollisesti kauemmin. Tällöin työ voisi olla rajatumpi yhden kukkasen versio, jolloin taustapaperista ei tarvitsisi tehdä niin isoa ja valmiin kukkasen voisi kiinnittää lopuksi mustalle taustalle. 

Me käytimme nämä kukat korttien tekemiseen ja liimasimme ne siksi ensin mustalle taustapaperille ja lopuksi vihreälle korttipohjalle. Näin saimme annettua kerhon aikuisille päättäjäisissä kauniit kevätkukkaset kortin muodossa.

Kirsikkapuun oksa

Muistan nähneeni Pinterestin kuvatarjonnassa joskus oksan, joka oli tehty paperipussista väännellen. Tuohon oksaan oli lisäksi liimattu paperisia vaaleanpunaisia kukkasia ja oletan sen olleen kirsikkapuun kukkiva oksa. Minulle jäi kauppakäynnin jälkeen ylimääräiseksi pieni ruskea paperipussi ja halusin koittaa keväisen kukkivan oksan askartelemista lapseni kanssa.

Taustaksi työhön teimme edellisenä päivänä vihreän paperin saippuavesivärjäyksen avulla. Sekoittelin sitä varten pienessä astiassa veteen tiskiainetta sekä vihreää väriä.

Tämän jälkeen vihreään saippuaveteen piti puhaltaa pillillä, jotta se kuplisi yli astian pinnan. Seuraavaksi pilli laitettiin sivuun, otettiin esille valkoinen taustapaperi ja vietiin se astian päälle. Näin astiassa olevat saippuakuplat värjäsivät paperin hauskasti.

Saippuavesivärjäys sopisi jo itsessään kivaksi kuvistyöksi, varsinkin jos värejä olisi enemmän kuin yksi ja paperista saisi näin tehtyä monivärisen.

Me kuitenkin jatkoimme seuraavana päivänä työtä tekemällä ensin ruskeasta paperipussista oksan. Taittelin ensin tätä varten paperipussin suoraksi ja leikkasin siihen kohtia, joista saisi tehtyä pienempiä oksia. Tämän jälkeen lähdimme kääntelemään paperipussia oksaksi. 

Lopullisen version oksasta viimeistelin itse, sillä paperipussia piti vielä vähän leikata ja sen liimaaminen taustapaperiin oli kärsivällisyyttä vaativaa ja aikaa vievää työtä eikä lapseni oikein jaksanut osallistua aloitusta enempää tähän vaiheeseen. Oksaa liimatessa lisäsin siihen vielä pienmpiä oksia paperipussin osista, jotka olin leikannut aikaisemmin siitä pois. Muokkausta oli oikein kätevä tehdä näin jälkeenpäin, sillä liitoskohtia ei huomannut lainkaan oksan rakenteen takia.

Oksan liimaamisen jälkeen lapseni tuli takaisin askarteluhommiin, sillä seuraavaksi rutistelimme vaaleanpunaisesta silkkipaperista kirsikankukkia, jotka liimasimme paperioksaan.

Oli hauskaa saada käyttää tässä askartelussa kierrätysmateriaalia ja tulevaisuudessa taidankin laittaa kaikki tähän työhön sopivat paperipussit säilöön. Jos työstä haluaa kestoltaan lyhyemmän, voi taustapaperiksi ottaa värillistä paksumpaa paperia tai sitten taustan voi ihan vain laveerata. Taustapaperi on joka tapauksessa hyvä olla paksumpi, jotta oksan liimaaminen ei vääntele sitä täysin myttyrälle.

Ruukkukukkakortti

Tein Suomi-kouluoppilaideni kanssa äitienpäiväkortin etäaskarteluna ja sitä varten suunnittelin yksinkertaisen ja selkeän korttimallin. Piirsin oppilaille valmiiksi korttiin tarvittavan ruukun sekä kukan terälehtien mallit, jotta kortin perusosien leikkaaminen onnistuisi mutkattomasti kotonakin. Lehdet oppilaat saivat leikata oman mielensä mukaan. Kukkaruukkua leikatessa pyysin oppilaita lopuksi taittamaan ruukun osat päällekkäin ja leikkaamaan ruukun reunat vielä mahdollisimman samanlaisiksi. 

Lisäksi olin antanut kukan vartta varten oppilaille vihreäksi värjätyn jäätelötikun. Jäätelötikun voi toki värjätä itse esimerkiksi pulloväreillä, jos varastoista löytyy vain puunvärisiä tikkuja. Tämä kannattaa toki tehdä jo edellisenä päivänä, jotta tikun väri on kuivunut tarpeeksi hyvin.

Korttiin tarvittavien osien leikkaamisen jäkeen kukan vihreät lehdet liimattiin avatun kukkaruukun sisäpuolelle toisen reunan yläosaan. Samalla kaksi pystysuunnassa puoliksi taitettua terälehteä liimattiin kolmannen terälehden reunoille muodostamaan tulppaanin kukka.

Seuraavaksi kukka liimattiin tukevasti kiinni jäätelötikun päähän ja jäätelötikku taas kiinni lehtien yhtymäkohtaan.

Liimauksien kuivuttua ruukun taakse liimattiin vielä pätkä kaunista narua, sillä kortin ideana oli sen aukeaminen rusetin avatessa. Näin ollen oli mielestäni tärkeää, että naru pysyisi kortissa kiinni eikä menisi vahingossa hukkaan ensimmäisen avauskerran jälkeen.

Lopuksi oppilaat kirjoittivat äidille onnittelut kukkaruukun sisäpuolelle ja halutessaan koristelivat ulkopuolta piirtäen tai tarroin. Valmis kortti suljettiin lopuksi rusetilla.

Luokassa askarreltaessa oppilaiden voi hyvin antaa itse suunnitella korttiin kukan, jolloin ruukkukukista tulee jokaisesta omanlaisensa. Toisaalta tämän työn voi tehdä ilman korttitarkoistusta, jolloin ruukun osat kannattaa liimata kiinni toisiinsa. Valmiit kukkaruukut voi laittaa koristamaan luokkahuoneen ikkunaa tai ne voi kiinnittää taustapaperiin.

Jos haluat ruukkukukkaa tehdessäsi käyttää piirtämiäni malleja kukkaruukusta, lehdestä tai terälehdestä, voit tulostaa niiden kaavat tästä.

Sydäntulppaanikortti äidille

Teimme muutama vuosi sitten tyttäreni kanssa isoäideille äitienpäiväksi sydänkortit, joista tuli avatessa esiin pieni värikäs tulppaani. Olin nähnyt kortin mallin aikaisemmin netissä, mutta päädyin lopulta piirtämään itse mallit sydämiin sekä kukkasen osiin. Yhtä korttia varten tarvittiin isompi ja pienempi sydän, tulppaanin varsi ja lehdet sekä muutama samanlainen yksinkertainen tulppaanin kukinta.

Liimasimme ensin sydämet päällekkäin ja pienemmän sydämen alaosaan tulppaanin lehdet sekä niiden päälle varren. Varsinkin kapea varsi oli liimattava hyvin, sillä se tuli kortin taitoskohtaan.

Tulppaanin taivutetut kukinnat liimattiin puolikkaasta reunasta aina edelliseen kiinni ja lopuksi kukkahaitarin reunat liimattiin kiinni korttiin taitoksen molemmin puolin.

Ilmapallokoira

Mietin kuvistyötä, jonka voisin tehdä Suomi-kouluoppilaideni kanssa vappua ennen pidettävällä tunnilla ja mieleeni ei tullut muuta kuin vappupallo. Tällä kertaa kuitenkin ajattelin, että vappupallon voisi piirtää eikä askarrella, jolloin siitä saisi tehtyä hieman yksityiskohtaisemman työn. Tavallisen ilmapallon sijaan ajattelin ottaa aiheeksi taitellun ilmapallon, jolloin työhön saa hieman lisää haastavuutta.

Itse hahmottelin valkoiselle paperille mustalla puuvärillä ilmapallokoiran, johon katsoin mallia netistä löytyvistä ilmapallokoirakuvista.

Hahmottelemisen jälkeen otin kahta erilaista kullanväristä puuväriä ja värittelin ilmapallokoiran niillä. Lopuksi vahvistelin vielä mustalla puuvärillä rajoja sekä varjostuksia.

Viimeistelin työn leikkaamalla sen sopivan kokoiseksi ja liimaamalla sen mustalle taustapaperille.

Pääsiäismunakoriste

Suunnittelin Suomi-koulun etätunnille pääsiäisaskartelun, joka olisi helppo tehdä yhdessä tietokoneruutujen äärellä ja koeaskartelin sen vielä lasteni kanssa ennen tuntia. Materiaaleiksi askarteluun tarvittiin pala paksumpaa paperia, vessapaperirullan hylsy ja vihreää kreppipaperia (tai silkkipaperia).

Aloitimme askartelun tekemisen koristelemalla valkoiselle paperille piirretyn munan vesiväreillä.

Vesivärimaalauksien kuivuessa teimme pääsiäismunalle pienen rairuohoalustan. Sitä varten leikkasimme noin kahden sentin kokoisen suikaleen vessapaperirullan hylsystä. Suikaleen päälle liimasimme vihreää kreppipaperia ja hapsutimme siihen ruohikon.

Seuraavaksi leikkasimme pääsiäismunat ja koristelimme niiden toisenkin puolen. Lapset saivat itse valita, millä halusivat toisen puolen koristelun tehdä.

Lopuksi leikkasimme rairuohoalustojen reunoihin pienet kolot, jotta saimme asetettua värikkäät pääsiäismunat alustoihinsa.

Pääsiäiskana kierrätysmateriaalista

Askartelimme viime pääsiäiseksi lasten kanssa pääsiäiskanan käyttäen kierrätysmateriaaleja. Pääsiäiskana leikattiin kierrätyspahvista ja sille tehtiin munintapaikka kuuden munan munakennon alapuolesta.

Lapset tekivät tämän askartelun yhteisesti ja he aloittivat maalaamalla munakennon vihreäksi. Toinen maalasi oman puolensa kolme syvennysä reunoineen ja sitten toinen omansa. 

Tämän jälkeen molemmat maalasivat kanasta oman puolen haluamallaan tavalla.

Pääsiäiskanan maalien kuivuttua lapset kiinnittivät omalle puolelleen vielä askartelusilmän. Minä tein lopuksi munakennon keskikohtiin viillot, johon sujautimme yhdessä lasten värikkään pääsiäiskanan. 

Molemmille lapsille tuli tällä tavalla tehtynä pääsiäiskanaan oma puoli, josta pääsiäisen aikaan löytyi tietenkin silloin tällöin pääsiäismunia.

Pääsiäiskanan kaavan löydät tästä.

Karhuaskartelu

Ennen pääsiäisaskarteluja laitan tänne mallin kivasta karhuaskartelusta, jonka askartelimme kuopuksen kanssa hänen Suomi-kouluopettajalta saatuja ohjeita mukaillen aikaisemmin tänä vuonna. Ajattelin, että karhuaskartelu sopisi hyvin tehtäväksi näin maalis-huhtikuussa, sillä niihin aikoihin karhut usein kömpivät talvipesistään ulos.

Teimme karhuun tarvittavat pyöreät osat käyttäen apuna erikokoisia kippoja. Päätä varten tehtiin yksi isompi ympyrä sekä korvia varten kaksi pientä ympyrää tummanruskeasta kartongista ja kuonoa varten keskikokoinen ympyrä vaaleamman ruskeasta paperista. Korviin laitettiin lisäksi vaalemman ruskeasta paperista kaareva sisäosa.

Leikattujen palojen lisäksi käytimme karhun tekemisessä kaapista valmiiksi löytyviä askartelumateriaaleja, isoja askartelusilmiä, isoa jäätelötikkua, mustaa pom pom -palloa sekä piipunrassia suun muotoon taitettuna.

Näistä paloista pieni askartelija sai helposti liimailtua karhun kokoon. Piipunrassisuun ja pom pom -pallon liimaamisessa tarvittiin vähän aikuisen apua, jotta ne saatiin pysymään paikoillaan. Karhuaskartelun lopputulos oli varsin suloinen ja ilahdutti taas kovasti pientä askartelijaa.