Huopaperhonen

Ajattelin tehdä oppilaiden kanssa vielä pienen käsityön ennen loman alkamista ja tein siitä ensin itse kokeiluversion. Kokeiluversiotani varten otin kahta eriväristä huopakangasta ja piirsin niihin maalarinteippirullan avulla pienemmän (teippirullan sisäosa) ja isomman (teippirullan ulkoreuna) ympyrän. Leikkasin ympyrät ja valitsin huopakankaan väriin sopivan piipunrassin varastoistani.

Seuraavaksi otin isomman ympyrän ja rypytin sen haitariksi. Tein saman pienemmälle niin, että pidin sitä jo valmiiksi isomman rypytetyn ympyrän alla. Oppilaiden kanssa tässä kohtaa voisi ottaa avuksi neulan ja langan, jotta molempien ympyröiden rypytys pysyy paremmin kasassa. Rypyttämisen jälkeen otin piipunrassin ja pyöräytin sen rypytettyjen ympyröiden keskikohtien ympäri muutaman kerran, jotta huopakankaasta muodostuneet siivet pysyisivät yhdessä.

Viimeistelin perhosen pyöräyttämällä piipunrassien päät perhosen siipien yläosassa toistensa ympäri ja pyöristämällä kynän avulla piipunrassin päistä muodostuneiden tuntosarvien päät.

Kokeiluversiooni kiinnitin vielä liimaamalla taustaneulan perhosen takaosaan, jotta sen voisi halutessaan kiinnittää vaikka reppuun. En ole varma, löytyykö meidän koulun askarteluvarastosta tällaisia neuloja, mutta huopaperhonen on sellaisenaankin oikein kaunis ja käy keväisestä koristeesta hienosti. Tällöin perhosesta voisi tehdä hieman isommankin version. 

Jos perhosesta haluaisi tehdä esimerkiksi koulun juhlasaliin koristeen kevätjuhlaa varten, sen voisi hyvin tehdä myös esimerkiksi kreppipaperista tai tarlatanista. Näin perhosesta tulisi kevyempi ja se olisi helpompi kiinnittää koristeeksi.

Nopea nokkahuilupussi

Tyttäreni tarvitsi kouluun vietävää nokkahuiluaan varten nokkahuilupussin, ja koska tarve ilmeni sunnuntai-iltana, ei auttanut muu kuin tehdä pussi itse. Koska meillä ei ole ompelukonetta, piti pussi tehdä käsin ja siksi kankaaksi valikoitui huopakangas. Löysin laatikoistani vain tummanvihreää huopakangasta tarpeeksi ison palasen, joten käytimme sitä. Tyttäreni valitsi tummanvihreän huovan kaveriksi punaisen langan ja valmiiseen pussiin kiinnitettiin vielä punainen nappi. Näin nokkahuilupussista syntyikin jouluinen pieni käsityö.

Pussia varten leikkasimme ensin hieman yli kaksi kertaa nokkahuilun pituisen huopakankaan palasen. Neulasimme sen reunat kiinni niin, että päähän jäi pieni pala kangasta läppää varten. Tämän jälkeen tyttäreni lähti kiinnittämään kankaan reunoja pykäpistoin.

Ensimmäisen reunan valmistuttua hän kirjoi myös kaarevaksi leikatun läpän reunat pykäpistoilla ja sen jälkeen ompeli vielä toisten reunan. Reunojen valmistuttua mittasimme yhdessä napille sopivan paikan ja tyttäreni ompeli napin kiinni. Leikkasin vielä lopuksi sopivaan kohtaan läppää pienen napinläven.

Valmiista nokkahuilupussista tuli oikein kaunis ja tyttäreni oli siitä oikein iloinen. Myös poikani halusi ommella, koska tyttärenikin sai ommella, ja teimme hänen kanssaan samalla ajatuksella kirjastokortille pienen säilytyspussin. Säilytyspussistakin tuli oikein hieno ja poikani oli myös valmiista työstään hyvin onnellinen.

Sydänheijastin

Harjoittelimme ykkösten kanssa aloittelukäsityönä paksummalle paperille tulostettuun kuvaan reikien pistelemistä merkittyihin kohtiin pistoalustan avulla ja sen jälkeen etupistojen ompelemista valmiiksi tehtyjen reikien avulla. Nämä pistotyöt sai lopuksi värittää ja niistä tuli oikein kauniita.

Pistotyön jälkeen aloitimme ensimmäisen varsinaisen käsityön, jossa jokainen oppilas pääsi harjoittelemaan heijastin- ja huopakankaan ompelemista etupistoin. Ihan ensimmäisenä aloitimme kuitenkin sydämen leikkaamisella heijastinkankaasta. Leikkaamisen jälkeen pistelin oppilaiden leikkaamien sydämien reunoihin valmiit reiät pistoalustan avulla, sillä oppilaiden olisi ollut todella hankalaa saada neulaa heijastinkankaan läpi ilman apureikää.

Sydämen leikkaamisen jälkeen oppilaat saivat valita haluamansa värisen huopakankaan, johon he ensin piirstivät valmiin kaavan avulla kaksi ympyrää ja leikkasivat ne mahdollisimman huolellisesti. Tämän jälkeen ompelimme toiseen huopapaloista heijastinsydämen valkoisella puuvillalangalla.

Seuraavaksi työhön tarvittiin heijastinkankaasta tehty ripustin, johon tarvittavat suikaleet leikkasin oppilaille valmiiksi. Oppilaat ottivat suikaleen lisäksi avainrenkaan, taittoivat suikaleen kahtia ja sujauttivat renkaan taitoskohtaan. Tämän jälkeen liimasimme heijastinkangassuikaleet niin, että avainrengas jäi taitoskohtaan kankaan sisäpuolelle.

Suikaleen liimaamisen jälkeen otimme pienen vanupalan, johon olin valmiiksi piirtänyt maalarinteippirullan sisärinkulan avulla mallin. Oppilaat leikkasivat vanupalan ja asettelivat sen toisen huopapalan päälle. Tämän jälkeen sovitimme valmiit ripustimet sopivaan kohtaan ja asetimme toisen huopapalan näiden päälle niin, että ripustin asettui sydämen yläpuolen keskiosaan.

Tein oppilaille ensimmäisen piston, sillä siinä piti mennä kaksinkertaisen heijastinkankaan läpi, jotta ripustimen sai haluttuun paikkaan kiinni ja autoin neulaamaan hupakankaat vielä yhteen. 

Tämän jälkeen oppilaat ompelivat huopakankaan yhteen etupistoin. Tein myös viimeisen piston (taas ripustimen läpi) ja päättelimme yhdessä langan heijastimen sisäpuolelle. Heijastimista tuli oikein hienoja ja kaikki halusivat laittaa sen heti valmistuttua omaan reppuunsa roikkumaan.

Tekemäni kaavat sydänheijastinta varten voit tulostaa käyttöösi tästä.

Kulmakirjanmerkki huopakankaasta

Kolmannen luokan käsitöissä oli tänään viimeinen tunti ennen joululomaa ja osalla oppilaista varsinainen työ oli jo valmiina. Niinpä suunnittelin pienen talvisen kulmakirjanmerkkityön, jonka voisin näiden oppilaiden kanssa kaksoistunnilla tehdä.

Tein työtä varten kaavat, jotka oppilaiden piti ensin leikata. Kaavojen avulla he leikkasivat sinisävyisistä huopakankaista itselleen pienen neliön sekä kolmion. 

Palojen leikkaamisen jälkeen oppilaat kirjoivat kolmionmuotoiseen palaan yksinkertaisen lumihiutaleen valkoisella langalla. Lumihiutaleeseen tehtiin ensin kahdeksan sakaraa ja niistä joka toiseen tehtiin vielä pienet lisäsakarat.

Lumihiutaleen kirjomisen jälkeen huopakangaspalat kiinnitettiin toisiinsa nuppineuloilla. Koska olemme harjoitelleet kolmosten kanssa koneella ompelemista, ompelivat oppilaat kirjanmerkin palat yhteen koneella. Käytimme lumihiutaleen palojen kiinniompelemisessa myös valkoista lankaa.

Kulmakirjanmerkin palojen kiinnittämiseen voisi yhtä hyvin tehdä käsin ommellen. Tällöin työn tekeminen onnistuu pienemmiltäkin oppilailta.

Näin joulun alla kulmakirjanmerkin olisi voinut hyvin tehdä jouluisistakin väreistä ja kolmioon olisi voinut kirjoa esimerkiksi joulukuusen. Ajattelin kuitenkin, että talvista kirjanmerkkiä on kivempi käyttää sitten vielä joulunkin jälkeen.

Tekemäni kaavat voit tulostaa käyttöösi tästä.

Makramee-avaimenperät

Aloitimme oppilaiden kanssa tekemään makramee-avaimenperiä isänpäivää silmällä pitäen, sillä meidän varastosta löytyy kasa vanhoja käyttämättömiä avainnauhoja, joista saimme kätevästi karabiinilukot avaimenperiä varten. 

Oppilaat saivat aluksi valita tekevätkö kierteisen avaimenperän, joka muodostuu tekemällä koko ajan samaa solmua (tasosolmu) vai tekevätkö suoran avaimenperän, jossa toistetaan tasosolmua ja sen peilikuvaa vuorotellen. Tällä kertaa kaikki valitsivat kierteisen avaimenperän ja pääsimme tekemään aloituksen rauhassa yhdessä.

Käytimme avaimenperiin varastosta valmiiksi löytyviä hieman paksumpia ja kankeampia naruja. Näillä naruilla piti kiristää aika voimakkaasti jokaista solmua, mutta se onnistui oppilailta hyvin. Vaikka solmun tekeminen tuntui oppilaista ensin hankalalta, hetken harjoittelun jälkeen se onnistui kaikilta jo mainiosti. Tekemisessä piti vain olla tarkkana, että solmun kiristi tarpeeksi ylös, jotta avaimenperästä alkoi tulla kauniin kierteistä ja napakkaa.

Jokainen oppilas sai päättää avaimenperälleen sopivan pituuden ja osa saikin tehtyä tasosolmuosuuden yhdessä oppitunnissa. Näiden avaimenperien päähän emme voineet laittaa helmiä, sillä naru oli siihen liian paksua. Niinpä avaimenperät pääteltiin  suoraan  tasosolmuosuuden jälkeen hevosenhäntäsolmulla.

Monet oppilaat innostuivat makramee-solmun tekemisestä ja halusivat oppia vielä toisenlaisenkin avaimenperän tekemisen. Sen lupasin opettaa heille ensi viikolla. Tässä toisenlaisessa avaimenperässä kannattaa käyttää kahta eri väriä, sillä tällöin solmujen tekemisen logiikka on helppo opettaa. Solmuja tehdessä voi antaa vinkiksi, että aina samanvärinen naru menee ensin keskinarujen päältä.

Sama toistuu siis peilikuvana. 

Tällä tavalla avaimenperästä tulee suora ja reunoille tulee kauniisti toista väriä ja keskelle toista väriä. Tämänkin avaimenperän saa pääteltyä ihan siististi hevosenhäntäsolmulla.

Valmiit avaimenperät oppilaat voivat halutessaan antaa isälle isänpäivälahjaksi tai ottaa itselle käyttöön. Ja kun on oppinut tekemään nämä makramee-solmut, voi avaimenperiä tehdä kotona lisää omilla materiaaleilla. 

Kirjanmerkki vohvelikankaasta

Löysin vanhempieni laatikosta lapsena tekemäni kirjanmerkin, johon oli käytetty materiaaliksi vohvelikangasta. Kirjanmerkkiin oli etupuolelle kirjottu koristeeksi vähän kuviota ja kankaan molemmat päät oli hapsutettu. Taakse oli kiinnitetty pala pahvia tukemaan kirjanmerkkiä sekä piilottamaan kankaan taitoskohta. 

Ajattelin, että vohvelikankaasta tehty kirjanmerkki olisi oikein sopiva aloitus kakkosten käsitöihin. Siinä kaikki pääsevät oman tasonsa mukaisesti tekemään vohvelikangaskirjontaa, joka vuodesta toiseen tuntuu olevan melkein kaikkien suosikki.

Kurpitsataulu

Tyttäreni sai opettajaltaan linkin kurpitsan piirustusohjevideoon ja hän teki veljensä kanssa sen avulla hauskat kurpitsataulut. Työn pohjana he käyttivät ohuita neliönmuotoisia taulupohjia, jotka löytyivät valmiiksi kaapistani. 

Työn voi tehdä myös normaalille paperille tai käyttää kartonkia taulupohjan sijaan. Olen myös tehnyt luokkani kanssa itse taulupohjat ja kurpitsatyön tekemisen voi aloittaa hyvin sillä, jos luokasta löytyy vanhoja tapetteja ja saatavilla on myös  sopivia ripoja. Tässä linkki blogitekstiin, jossa olen selittänyt, miten teimme taulupohjat oppilaiden kanssa.

Kurpitsataulujen tekemisen lapset aloittivat katsomalla ensin ohjevideon kokonaan, jonka jälkeen he alkoivat piirtämään kurpitsaa pysäytellen videota aina tarvittaessa. 

Tämän jälkeen he maalasivat kurpitsansa pulloväreillä aina välillä odottaen, että maali kuivui ennen kuin aloittivat uuden kerroksen tai uudella värillä maalaamisen. Tyttäreni jaksoi tehdä maalaamisen kahteen kertaan, jotta värit olisivat peittävämpiä, mutta kuopuksen kärsivällisyys riitti vain yhteen kerrokseen väriä. Molemmista tauluista tuli silti oikein hienoja ja nyt ne tuovat halloweentunnelmaa lasten omissa huoneissa.

Jouluinen vohvelikangasliina

Sain työkaveriltani työurani alkuaikoina kauniin jouluisen vohvelikirjontamallin, jonka olen muutamana vuotena oppilaideni kanssa toteuttanut. Tähän työhön olen aina valinnut itse vohvelikankaan väriksi joulunpunaisen ja käytettävien lankojen väriksi tummanvihreän sekä valkoisen, sillä työn kuusikirjonta määrää käytettävät värit. 

Työ aloitetaan hapsuttamalla liinan reunat. Tämän jälkeen lähdetään tekemään kuusikuviointia (ks. lähikuvan malli) vihreällä langalla liinan toiseen pidempään reunaan. Kun molempien reunojen vihreä kuusikuvio on valmis, tehdään sen päälle lumikerros valkoisella langalla. 

Liinan kuvio on aika haastavaa tekemistä ja olenkin tehnyt tämän työn vasta kakkosluokkalaisten kanssa. Jos kuviointi aiheuttaa ongelmia ja valmistuu hitaasti, voi halutessa valkoisen lumikerroksen jättää tekemättä.

Vohvelikankaan leveys mallityössäni on noin 32 cm ja noin korkeus 27 cm.

Ketjusilmukkakissa

Ketjusilmukkakissa on hyvin samankaltainen työ aikaisemmin julkaisemani Lumiukko virkaten -työn kanssa ja myös erittäin hyvä työ ketjusilmukan harjoitteluun. Ketjusilmukkakissaan tarvitaan valikoima villalankoja ja kärsivällisyyttä niin opettajalta kuin oppilailta. Toisilla oppilailla kun ketjusilmukkaa syntyy nopeasti ja toiset joutuvat takkuamaan yhdenkin silmukan onnistumisen kanssa. Onneksi kissan voi lyhentää, jos virkkaamisesta ei oikein tulosta meinaa syntyä. 

Työ aloitetaan virkkaamalla ketjusilmukkapötköä tai -pötköjä (jos oppilas haluaa tehdä monivärisen kissan tai on helpompi tehdä aina vähän kerrallaan). Kun oppilaat ovat saaneet virkattua halutun määrän, liimataan ketjusilmukkapötköt vessapaperirullan hylsyn ympärille. Tämän jälkeen leikataan kissalle etu- ja takaosa halutun värisestä kartongista ja piirretään tai askarrellaan kissalle naama. Kissan jalkoja on myös hyvä taittaa, sillä niin sen saa pysymään paremmin pystyssä. Lopuksi etu- ja takaosa liimataan kiinni hylsyyn ja annetaan kiinnittyä hyvin. 

Osalle kakkosluokkalaisistani tämän kissan tekeminen oli aika haastavaa virkkaamisen takia, mutta valmiina ne tuntuivat olevan sitäkin pidetympiä. Kovasti kaikki ihailivat omia sekä toisten kissoja ja jokainen olisi halunnut viedä kissansa kotiin mahdollisimman pian. 

Kaavat kissan etu- ja takaosaan löydät tästä.

Pöllöheijastin

Löysin syksyn askartelumapistani heijastinpöllön, joka oli jäänyt minulta puolitiehen. Tein pöllön loppuun, jotta voisin askarrella sellaiset oppilaiden kanssa esimerkiksi isälle isänpäivälahjaksi annettavaksi. Tämän mallin olen löytänyt vuoden 2013 syksyn Taika-lehdestä, muokkasin tosin hieman omanlaiseksi tekemääni heijastinpöllöä.

Ensimmäiseksi leikkasin huopakankaasta kaksi vartalopalaa, kaksi jalkaa, silmien taustan, nokan sekä suikaleen ripustamista varten. Seuraavaksi leikkasin heijastinkankaasta silmät sekä mahan. Sitten liimailin jalat sekä ripustussuikaleen vartalopalojen väliin, heijastinmahan vartalon päälle, nokan ja silmien taustan vartalon yläosaan ja heijastinsilmät taustaansa. Lopuksi liimasin silmiin vielä kaksi nappia.

Kaavat pöllön osiin löydät tästä. 

Pääsiäistipu askarteluhuovasta

Tämän pääsiäistipun ohjeen olen löytänyt vuoden 2012 Askartelulehdestä ja laittanut itselleni kansioon talteen. Nyt vihdoin päätin koittaa askarrella tipun. Tipua varten tarvitaan paksua askarteluhuopaa, josta leikataan mallin mukaan kaksi osaa. Lisäksi tarvitaan vain lankaa, helmiä ja askarteluhuopaa sekä halutessa askartelusilmät.

Tiputyö aloitetaan liimaamalla huopapalat toisiinsa muuten kiinni, mutta alaosaa jätetään narua varten hieman auki. Tämän jälkeen pujotetaan naru silmäneulan avulla tipun keskellä olevan kolon yläreunaan ja vedetään naru kaksinkerroin. Seuraavaksi naruun pujotetaan helmet ja naru kiinnitetään alareunan väliin liimaamalla alareuna kiinni. Tämän jälkeen tipulle laitetaan ripustusnaru silmäneulan avulla ja sille liimataan silmät sekä nokka. 

Pääsiäistipu oli varsin helppo ja nopea tehdä. Näitä voisikin tehdä vaikka muutaman erilaisen ainakin nopeimpien oppilaiden kanssa. Ja tipunhan voisi hyvin kutistaa pienemmäksi ja tehdä näin virpomisvitsoihin kauniita tipukoristeita.

Pääsiäistipun kaavan löydät tästä.

Pienet marjapurkit

Tänä syksynä säilöimme marjat hieman erinäköisiin purkkeihin kuin ennen. Tutkailimme luonnosta löytämiämme puolukoita sekä mustikoita ja totesimme, että niiden marjat olivat aika pieniä. Niinpä tällä kertaa tein marjapurkkimalleista pienemmät ja annoin tekemäni valmiin kaavan, jos oman purkin tekemisessä sitä halusi käyttää. Painoimme puolukat ja mustikat kartongista leikattuihin purkkeihin pulloväreillä ja näin saimme marjoista sopivan kokoisia.

Marjapurkkien "kankaalla päällystetyt" kannet teimme oppilaiden kanssa juuttikankaasta ja kirjoimme niihin edestakaisilla etupistoilla kankaan kiinnitysnarut. Aloitimme kirjonnan kankaan keskeltä tai hieman sivusta, jotta lankaa sai jättää aluksi ja lopuksi kankaan etupuolelle solmua varten. Solmun tekeminen olikin sitten aika haastava juttu ekaluokkalaisille! Tulipa sitäkin nyt vähän treenattua.

Kaavan marjapurkkiin ja kangaspäällyseen löydät tästä.

Pääsiäiskana

Muutamien oppilaideni kanssa olen käsitöissä tehnyt ennen pääsiäistä huopakanat, joiden haudottavaksi on mukava piilottaa pieni yllätys oppilaille ennen niiden kotiin viemistä. Työ on selkeä ja siinä saa harjoitella jotain tiettyä pistoa tai voi antaa oppilaiden päättää, mitä pistoja he itse haluavat harjoitella. 

Ensimmäisenä leikataan kanan kaavat A4-kokoisesta monisteesta ja kiinnitetään ne huopakankaaseen. Kaavojen piirtämisen jälkeen leikataan vartalo ja siivet irti huopakankaasta. Tämän jälkeen suunnitellaan ja leikataan kanalle harja sekä nokka. Leikatut palat neulataan kiinni ja lähdetään ompelemaan työtä kasaan. Lopuksi kanalle liimataan paikalleen siivet sekä silmät. 

Pääsiäiskanan kaavat löytyvät tästä.

Sydäntaulu

Jokunen vuosi sitten yritin keksiä säästämilleni vanhoille tapeteille käyttöä ja päätin kokeilla niiden soveltuvuutta taulujen tekemisessä. Puukäsityöluokasta löytyi kapeahkoa ripaa, josta sahattiin oppilaiden kanssa neljä sopivan kokoista kehyspuuta. Liimasimme puut kehyksen muotoon käyttämällä kartonkisia kulmapaloja kiinnikkeinä. Niiden kuivuttua liimasimme tapetin kehyksiin kiinni. Tapetin reunat pyrittiin kääntämään mahdollisimman kauniisti taulun taakse ja kehyksen yläreunaan liimattiin vielä ripustusnaru tapetin palasen avulla.

Taulupohjien ollessa painon alla kuivumassa suunniteltiin tauluun maalattava työ samankokoiselle paperille. Lopuksi päästiin koittamaan maalaamista tavallisilla pulloväreillä ja hienostihan maalaaminen onnistui. Oppilaiden tauluista tuli oikein kauniita ja persoonallisia. Taulutyön voisi toteuttaa syksyllä isänpäivälahjaksi tai keväällä äitienpäivälahjaksi. Näin ystävänpäivän aikaan sen voi valmistaa ystävänpäivälahjaksi.

Joululiina juuttikankaasta

Sukulaistyttöni teki minulle muutama joulu sitten kauniin pienen joululiinan lahjaksi. Ajattelin tehdä tämän liinan myös omien oppilaideni kanssa, sillä se on mielestäni kaunis joulukoriste, jota voi käyttää esimerkiksi lasituikun alla joulun aikaan. Olen varannut tätä liinaa varten luokkalleni punaisia puuhelmiä sekä ohuempaa tummanvihreää kirjontalankaa. Juuttikangasta ja tummanvihreää huopakangasta löytyykin jo ennestään kaapeista.

Ensimmäiseksi sopivan kokoisesta juuttikangaspalasta hapsutetaan reunat. Tämän jälkeen juuttikankaaseen on hyvä piirtää kirjomisen avuksi sopivan kokoinen ympyrä vaikka lyijykynällä. Kirjomista varten löysin kätevän kirjontapistojen ohjeen, jonka voi heijastaa työn ajaksi valkokankaalle. Pistoina työssä voisi käyttää esimerkiksi varsi- tai ketjupistoa. Kirjontaa tehtäessä puuhelmiä pujotetaan tasaisin välein pistojen lomaan. Viimeiseksi leikataan huopakankaasta pieniä lehtiä, jotka liimataan koristamaan marjaköynnöstä.

Auringonkukka paperilautasesta

Löysin taas netistä kivan ja erilaisen tavan askarrella pienempien oppilaiden kanssa loppukesään kuuluva auringonkukka. Tarvikkeiksi tähän työhön kelpaa kaappiin kesälomalta lojumaan jääneet paperilautaset, keltaista sormiväriä sekä keltaista ja ruskeaa lankaa. Paperilautasesta lähdetään tekemään aihio auringonkukalle leikkaamaalla sen reunaan terälehtien kärkiä. Terälehtien kärjet voi leikata lautasen reunaan leveämmiksikin, jotta lankojen pujottelussa pääsee hieman helpommalla. Niitä olisi kuitenkin hyvä tulla pariton määrä, jotta työn loppuvaiheessa ruskean langan vieminen keltaiseen langan yli ja ali ympyrän muodossa menisi oikein. 

Terälehtien leikkaamisen jälkeen paperilautanen maalataan esimerkiksi sormivärillä keltaiseksi tekemällä siveltimen vedot keskeltä reunalle. Värin kuivuttua lähdetään viemään keltaista ohuempaa lankaa reunalta toiselle terälehtien väleistä. Kun kaikkien terälehtien välistä on kuljettu, viedään narun loppu lautasen toiselle puolelle ja solmitaan kiinni. 

Tämän jälkeen ruskeaa lankaa lähdetään viemään vuoron perään keltaisten lankojen ali ja yli. Ensimmäisen kierroksen tekeminen on hieman hankalampaa, mutta seuraavat kierrokset helpottuvat jo huomattavasti. Käytin keskiön tekemiseen kaapista löytynyttä pörrölankaa ja se teki työstä hieman sotkuisen näköisen eikä punosjälki oikein tullut näkyviin. Keskiön tekemiseen toimisi varmasti paremmin paksuhko villalanka.

Halusin vielä koittaa, miltä keskiö näyttäisi normaalilla villalangalla punottuna. Mielestäni siitä tuli kauniimman näköinen ja sitä oli myös helpompi punoa. Tällä kertaa keltainen lanka jäi vähän rumasti näkyviin keskiön keskellä ja värjäsinkin sitä hieman ruskealla tussilla. Punominen helpottui myös, kun muisti pujotella villalankaa kukan reunalla ja aina välillä kiristää lankaa sisemmäs.

 
Lopuksi auringonkukalle voi askarrella vielä varren esimerkiksi luonnosta haetusta kepistä ja kartongista. Kepistä voi halutessaan ottaa kaarnan irti ja antaa kuivua tai sen voi koittaa maalata vihreäksi suoraan kaarnan päällekin. Tummanvihreästä kartongista voi leikata varteen liimalla kiinnitettävät lehdet ja tämän jälkeen kiinnittää vielä varren auringonkukan taakse.

Työstä voisi yhtä hyvin tehdä pelkän auringon käyttämällä keltaista lankaa keskiön punontaan. Näin oppilaat saavat valita kumman punontatyön haluavat tehdä. Valmiista töistä saakin luokan seinälle upean auringonkukkapellon!

Lumiukko virkaten

Kaivoin kaapista taas yhden alkuopetuksessa aikanaan tekemäni askartelun, joka sopii kivasti tämän lumisen tammikuun käsityöksi. Lumiukkotyö on erittäin hyvä ketjusilmukan harjoitteluun. Työhön tarvitaan paljon valkoista villalankaa ja suuri annos kärsivällisyyttä. Toisilla oppilailla ketjusilmukkaa syntyy nopeasti ja toiset joutuvat takkuamaan silmukoiden kanssa pidempään. Onneksi lumiukon voi aina lyhentää, jos virkkaamisesta ei oikein tulosta synny. Kun on saatu virkattua haluttu määrä ketjusilmukkapötköä, liimataan se kiertäen vessapaperirullan hylsyn ympärille. Tämän jälkeen lumiukkoa voi koristella haluamallaan tavalla huopakankailla tai muilla materiaaleilla.

Joululiina

Tein ykkösluokkalaisten kanssa muutama vuosi sitten yksinkertaisen ja helpon joululiinan juuttikankaasta. Neliöksi leikatun juuttikankaan keskelle liimattiin yksi iso huopakankaasta tehty joulutähti. Joulutähden pohjalle leikattiin vihreästä huopakankaasta lehdet kuvan isomman mallin mukaan. Joulutähden punaiset terälehdet leikattiin huopakankaasta ison sekä pienemmän mallin mukaan. Lopuksi kukan keskelle leikattiin vielä heteet vaaleammasta huopakankaasta.

Kun joulutähden kaikki osat oli leikattu, liimattiin osat keskeltä kiinni toisiinsa.  Tämän jälkeen kukka liimattiin liinan keskelle. Kukan voisi yhtä hyvin ommella kiinni liinaan. Ennen kukan kiinnittämistä, liinan reunat hapsutettiin ja ne koristeltiin yksinkertaisesti etupistoilla. Tämän käsityön sai tehtyä mukavasti vielä jouluviikkojen kiireiden keskellä ja liinasta tuli kuitenkin varsin näyttävä. 

Kaavat joulutähteen löydät tästä.