Jääkarhu

Tein oppilaideni kanssa ennen talvilomaa hauskat jääkarhut tuputtelemalla. Oppilaat ottivat töihinsä joko vaaleansinisen tai tummemman sinisen A4-kokoisen taustapaperin oman valintansa mukaan. Oppilaat laittoivat taustapaperit vaakatasoon ja tuputtelivat valkoisella pullovärillä jääkarhun pään paperille.

Pullovärin kuivuttua jokainen sai suunnitella itse, millä materiaalilla ja millä tavalla viimeistelisi jääkarhun kasvot. Osa oppilaista käytti askartelusilmiä, osa leikkasi silmät askartelupaperista tai huovasta. Jääkarhun kuonon osa teki huovasta, osa paperista ja piirtämällä. Myös korvien sisuksissa osa oppilaista käytti huopaa ja osa askartelpaperia.

Tein saman työn omien lasteni kanssa talvilomalla. He molemmat halusivat käyttää askartelusilmiä sekä huopaa kasvojen viimeistelyyn. Värivalikoima kaapeistani löytyvistä huovista ei ollut kovin hyvä, joten he käyttivät vain mustaa ja valkoista. Heidänkin jääkarhuista tuli värivalikoiman kapeudesta huolimatta oikein suloisia.

Huopaperhonen

Ajattelin tehdä oppilaiden kanssa vielä pienen käsityön ennen loman alkamista ja tein siitä ensin itse kokeiluversion. Kokeiluversiotani varten otin kahta eriväristä huopakangasta ja piirsin niihin maalarinteippirullan avulla pienemmän (teippirullan sisäosa) ja isomman (teippirullan ulkoreuna) ympyrän. Leikkasin ympyrät ja valitsin huopakankaan väriin sopivan piipunrassin varastoistani.

Seuraavaksi otin isomman ympyrän ja rypytin sen haitariksi. Tein saman pienemmälle niin, että pidin sitä jo valmiiksi isomman rypytetyn ympyrän alla. Oppilaiden kanssa tässä kohtaa voisi ottaa avuksi neulan ja langan, jotta molempien ympyröiden rypytys pysyy paremmin kasassa. Rypyttämisen jälkeen otin piipunrassin ja pyöräytin sen rypytettyjen ympyröiden keskikohtien ympäri muutaman kerran, jotta huopakankaasta muodostuneet siivet pysyisivät yhdessä.

Viimeistelin perhosen pyöräyttämällä piipunrassien päät perhosen siipien yläosassa toistensa ympäri ja pyöristämällä kynän avulla piipunrassin päistä muodostuneiden tuntosarvien päät.

Kokeiluversiooni kiinnitin vielä liimaamalla taustaneulan perhosen takaosaan, jotta sen voisi halutessaan kiinnittää vaikka reppuun. En ole varma, löytyykö meidän koulun askarteluvarastosta tällaisia neuloja, mutta huopaperhonen on sellaisenaankin oikein kaunis ja käy keväisestä koristeesta hienosti. Tällöin perhosesta voisi tehdä hieman isommankin version. 

Jos perhosesta haluaisi tehdä esimerkiksi koulun juhlasaliin koristeen kevätjuhlaa varten, sen voisi hyvin tehdä myös esimerkiksi kreppipaperista tai tarlatanista. Näin perhosesta tulisi kevyempi ja se olisi helpompi kiinnittää koristeeksi.

Äitienpäiväkimppu

Askartelimme tänä aamuna lasten kanssa heidän isoäideilleen äitienpäiväkimput, joihon lapset saivat tehdä kukkaset huopakankaasta. Taittelin ensin kukille paperikääreen hieman paksummasta neliönmallisesta väripaperista. Aloitin taittelemalla paperin molemmat reunat keskelle.

Tämän jälkeen taitoin molempien taitettujen reunojen yläosat auki sivulle.

Paperikääreen valmistuttua aloitimme tekemään lasten kanssa kukkia huopakankaasta. Leikkasimme ensin huopakankaasta neliön ja taittelimme sen kahtia kaksi kertaa. Taitoksesta tuli aika paksu, mutta lapset pystyivät vielä kuitenkin leikkaamaan sen terälehden muotoon. Yhtä kukkaa varten tarvittiin kaksi leikattua terälehtiötä ja ne liimattiin päällekkäin. Lisäksi kukalle leikattiin ja liimattiin huopakankaasta vielä pyöreä keskiö.

Kukkia mahtui kääreeseen kauniisti viisi kappaletta ja leikkasimme niille vielä huovasta varret. Lapset sommittelivat kukkaset paperikääreeseen ja sitten liimasimme ne yhdessä.

Viimeistelimme äitienpäiväkimpun kiinnittämällä siihen sävyihin sopivan narun. Naruun sujautimme pienen valkoisesta paksummasta paperista tehdyn kortin, johon kirjoitin onnentoivotuksen.

Molemmista äitienpäiväkimpuista tuli oikein kauniita ja niissä näkyy kivasti lasten kädenjälki, vaikka autoinkin heitä tekemisessä jonkin verran.

Nopea nokkahuilupussi

Tyttäreni tarvitsi kouluun vietävää nokkahuiluaan varten nokkahuilupussin, ja koska tarve ilmeni sunnuntai-iltana, ei auttanut muu kuin tehdä pussi itse. Koska meillä ei ole ompelukonetta, piti pussi tehdä käsin ja siksi kankaaksi valikoitui huopakangas. Löysin laatikoistani vain tummanvihreää huopakangasta tarpeeksi ison palasen, joten käytimme sitä. Tyttäreni valitsi tummanvihreän huovan kaveriksi punaisen langan ja valmiiseen pussiin kiinnitettiin vielä punainen nappi. Näin nokkahuilupussista syntyikin jouluinen pieni käsityö.

Pussia varten leikkasimme ensin hieman yli kaksi kertaa nokkahuilun pituisen huopakankaan palasen. Neulasimme sen reunat kiinni niin, että päähän jäi pieni pala kangasta läppää varten. Tämän jälkeen tyttäreni lähti kiinnittämään kankaan reunoja pykäpistoin.

Ensimmäisen reunan valmistuttua hän kirjoi myös kaarevaksi leikatun läpän reunat pykäpistoilla ja sen jälkeen ompeli vielä toisten reunan. Reunojen valmistuttua mittasimme yhdessä napille sopivan paikan ja tyttäreni ompeli napin kiinni. Leikkasin vielä lopuksi sopivaan kohtaan läppää pienen napinläven.

Valmiista nokkahuilupussista tuli oikein kaunis ja tyttäreni oli siitä oikein iloinen. Myös poikani halusi ommella, koska tyttärenikin sai ommella, ja teimme hänen kanssaan samalla ajatuksella kirjastokortille pienen säilytyspussin. Säilytyspussistakin tuli oikein hieno ja poikani oli myös valmiista työstään hyvin onnellinen.

Sydänheijastin

Harjoittelimme ykkösten kanssa aloittelukäsityönä paksummalle paperille tulostettuun kuvaan reikien pistelemistä merkittyihin kohtiin pistoalustan avulla ja sen jälkeen etupistojen ompelemista valmiiksi tehtyjen reikien avulla. Nämä pistotyöt sai lopuksi värittää ja niistä tuli oikein kauniita.

Pistotyön jälkeen aloitimme ensimmäisen varsinaisen käsityön, jossa jokainen oppilas pääsi harjoittelemaan heijastin- ja huopakankaan ompelemista etupistoin. Ihan ensimmäisenä aloitimme kuitenkin sydämen leikkaamisella heijastinkankaasta. Leikkaamisen jälkeen pistelin oppilaiden leikkaamien sydämien reunoihin valmiit reiät pistoalustan avulla, sillä oppilaiden olisi ollut todella hankalaa saada neulaa heijastinkankaan läpi ilman apureikää.

Sydämen leikkaamisen jälkeen oppilaat saivat valita haluamansa värisen huopakankaan, johon he ensin piirstivät valmiin kaavan avulla kaksi ympyrää ja leikkasivat ne mahdollisimman huolellisesti. Tämän jälkeen ompelimme toiseen huopapaloista heijastinsydämen valkoisella puuvillalangalla.

Seuraavaksi työhön tarvittiin heijastinkankaasta tehty ripustin, johon tarvittavat suikaleet leikkasin oppilaille valmiiksi. Oppilaat ottivat suikaleen lisäksi avainrenkaan, taittoivat suikaleen kahtia ja sujauttivat renkaan taitoskohtaan. Tämän jälkeen liimasimme heijastinkangassuikaleet niin, että avainrengas jäi taitoskohtaan kankaan sisäpuolelle.

Suikaleen liimaamisen jälkeen otimme pienen vanupalan, johon olin valmiiksi piirtänyt maalarinteippirullan sisärinkulan avulla mallin. Oppilaat leikkasivat vanupalan ja asettelivat sen toisen huopapalan päälle. Tämän jälkeen sovitimme valmiit ripustimet sopivaan kohtaan ja asetimme toisen huopapalan näiden päälle niin, että ripustin asettui sydämen yläpuolen keskiosaan.

Tein oppilaille ensimmäisen piston, sillä siinä piti mennä kaksinkertaisen heijastinkankaan läpi, jotta ripustimen sai haluttuun paikkaan kiinni ja autoin neulaamaan hupakankaat vielä yhteen. 

Tämän jälkeen oppilaat ompelivat huopakankaan yhteen etupistoin. Tein myös viimeisen piston (taas ripustimen läpi) ja päättelimme yhdessä langan heijastimen sisäpuolelle. Heijastimista tuli oikein hienoja ja kaikki halusivat laittaa sen heti valmistuttua omaan reppuunsa roikkumaan.

Tekemäni kaavat sydänheijastinta varten voit tulostaa käyttöösi tästä.

A niin kuin auringonkukka

Teimme ykkösteni kanssa syksyn ensimmäiseksi isommaksi kuvistyöksi auringonkukan, jossa äidinkielen tunnilla tehdyn a-kirjaimen harjoittelun jälkeen sai tehdä a-kirjaimia auringonkukan keskiöön. Keskiö piirrettiin ensin ruskealle kartongille maalarinteippirullan keskustan avulla. Leikattuun keskiöön kirjoitettiin a-kirjaimia ulkoreunasta alkaen ensin mustalla puuvärillä ja sitten keltaisella puuvärillä.  

Seuraavaksi auringonkukkaan leikattiin terälehdet keltaisesta huopakankaasta. Ne sai piirtää joko tekemäni mallin mukaan tai itse. Tässä vaiheessa jokainen koitti arvioida, kuinka paljon terälehtiä tarvitsee. Liimausvaiheessa pystyi terälehtiä kuitenkin helposti leikkaamaan lisää, jos niitä ei ollutkaan tarpeeksi.

Auringonkukalle leikattiin vielä lehdet tummanvihreästä kartongista ottaen mallia auringonkukkakuvasta. Samasta kartongista leikkasin pöytäleikkurilla kaikille valmiiksi ohuen suikaleen auringonkukan varreksi. 

Auringonkukkaa aloitettiin liimaamaan A3-kokoiselle vaaleanvihreälle taustalle sen keskiöstä. Jokainen mittaili yhden terälehden kanssa keskiölle sopivan paikan ja liimasi sen sitten puikkoliimalla. Seuraavaksi liimattiin puikkoliimalla varsi. Varren liimaamisen jälkeen päästiin liimaamaan pulloliimalla terälehdet. Lopuksi jokainen sommitteli lehdet hyvään paikkaan ja liimasi ne puikkoliimalla.

Töistä tuli todella näyttäviä ja jokaisen työ oli taas aivan omanlaisensa sekä varsin suloinen. Keskiön voisi tähän työhön tehdä yhtä hyvin niin, että jättää a-kirjaimet tekemättä ja piirtää puuväreillä pieniä siemeniä tai sen voisi täyttää ruskeilla silkkipaperimytyillä. Ykkösten kanssa oli mielstäni hauskaa yhdistää auringonkukkatyöhön ihka ensimmäisenä opittu ja työhön sopiva a-kirjain. 

Kukkapurkki äidille

Teimme oppilaiden kanssa äitienpäivää silmällä pitäen pienet kukkapurkit pienistä lasipurkeista, jotka oppilaani äiti ystävällisesti lahjoitti meille, sillä ne olivat jääneet käyttämättömiksi hänen työpaikallaan.

 

Aloitimme työn tekemisen liimaamalla kukkapurkin kaulaan koristeeksi kaunista pitsinauhaa, jonka oppilaat saivat valita kolmesta vaihtoehdosta. Tämän jälkeen oppilaat leikkasivat juuttikankaasta sopivan palan purkin reunaa koristamaan. Oppilaat hapsuttivat juuttikankaan reunat ennen kuin liimasivat ne kiinni purkkeihinsa. 

Lopuksi kukkapurkin sai koristella käyttäen huopakangasta ja juuttinarua. Osa oppilaista koristi purkkinsa kukkasilla tai vain yhdellä kukkasella ja osa sydämillä tai vain yhdellä sydämellä. Juuttinarusta oppilaat tekivät pieniä rusetteja, jotka liimasivat lisäkoristeeksi.

Olin tehnyt suunnittelutyön ennen lahjoituspurkkien saamista Piltti-purkkia käyttäen. Sen kaulan kierteet olivat selkeästi matalammat ja sainkin liimattua sen kaulaan juuttinarua koristeeksi. Juuttikankaan ja huopakangaskoristeen tein samalla tavalla, mutta juuttikankaan liimaamisen jälkeen liimasin sen päälle vielä pitsinauhaa ja vasta sitten huopakangaskoristeen.

Pienempi kukkapurkki oli oikein kaunis jo ilman koristettakin, joten sen voisi halutessaan jättää pois. Vaikka jouduin muokkamaan alkuperäistä suunnitelmaani oppilaiden työssä, tuli niistäkin oikein kauniita ja oppilaat olivat tyytyväisiä. 

Valmiit kukkapurkit täytimme taimimullalla ja istutimme niihin siemenet, joista toivottavasti alkaa kasvamaan kauniita kukkia äitienpäivän lähestyessä.

Kulmakirjanmerkki huopakankaasta

Kolmannen luokan käsitöissä oli tänään viimeinen tunti ennen joululomaa ja osalla oppilaista varsinainen työ oli jo valmiina. Niinpä suunnittelin pienen talvisen kulmakirjanmerkkityön, jonka voisin näiden oppilaiden kanssa kaksoistunnilla tehdä.

Tein työtä varten kaavat, jotka oppilaiden piti ensin leikata. Kaavojen avulla he leikkasivat sinisävyisistä huopakankaista itselleen pienen neliön sekä kolmion. 

Palojen leikkaamisen jälkeen oppilaat kirjoivat kolmionmuotoiseen palaan yksinkertaisen lumihiutaleen valkoisella langalla. Lumihiutaleeseen tehtiin ensin kahdeksan sakaraa ja niistä joka toiseen tehtiin vielä pienet lisäsakarat.

Lumihiutaleen kirjomisen jälkeen huopakangaspalat kiinnitettiin toisiinsa nuppineuloilla. Koska olemme harjoitelleet kolmosten kanssa koneella ompelemista, ompelivat oppilaat kirjanmerkin palat yhteen koneella. Käytimme lumihiutaleen palojen kiinniompelemisessa myös valkoista lankaa.

Kulmakirjanmerkin palojen kiinnittämiseen voisi yhtä hyvin tehdä käsin ommellen. Tällöin työn tekeminen onnistuu pienemmiltäkin oppilailta.

Näin joulun alla kulmakirjanmerkin olisi voinut hyvin tehdä jouluisistakin väreistä ja kolmioon olisi voinut kirjoa esimerkiksi joulukuusen. Ajattelin kuitenkin, että talvista kirjanmerkkiä on kivempi käyttää sitten vielä joulunkin jälkeen.

Tekemäni kaavat voit tulostaa käyttöösi tästä.

Lumiukko vessapaperirullan hylsystä

Kuopus halusi tehdä hiihtolomalla lumiukon, mutta emme tällä kertaa voineet tehdä sitä lumesta. Niinpä päädyimme askartelemaan lumiukon vessapaperirullan hylsystä. Ei ihan sama juttu, mutta onneksi tämäkin aiheutti innostusta. 

Leikkasin aluksi lumiukkoa varten valkoisesta paperista vessapaperirullan hylsyyn sopivan palasen ja kuopus piirsi puuväreillä siihen lumiukon naaman ja muutaman napin.

Liimasimme paperin yhdessä kiinni vessapaperirullan hylsyyn ja liimauksen kuivuttua kuopus sai koristella lumiukkonsa haluamallaan tavalla. Leikkasimme yhdessä sille huopakankaasta kaulahuivin ja sopivan piipunrassipalasen korvaläppiä varten. Tämän jälkeen kuopus liimasi huivin lumiukon kaulaan, piipunrassin lumiukon päähän ja lopuksi pom pom -palloista korvaläppien läpät molemmille puolille lumiukon päätä.

Tämä oli lapsen mielestä kiva askartelu ja kokonaisuudessaan nopea sekä helppo tehdä. Kuopus valitsi lumiukolleen korvaläpät, mutta yhtä hyvin sille olisi voinut askarrella pipon tai hatun esimerkiksi huopakankaasta. Hieman monimuotoisempaan askartelutuokioon olisi voinut ottaa osaksi lankapipon tekemisen lumiukon päätä lämmittämään.

Joulukuusikalenteri

Tein lapsilleni muutama vuosi sitten huopajoulukuusen, joka toimii heillä tänäkin vuonna osana joulukalenteria. Huopajoulukuusi rakentuu meidän seinälle neljästä osasta (kolme isoa tummanvihreää huopakangaspalaa kuuseen ja yksi tummanruskea huopakangaspala jalkaan) ja joulukuun kuluessa lapset saavat koristella sitä eri tavoin.

Itsenäisyyspäivänä heidän yhteisestä joulukalenterista tulee aina lippunaru, joka ripustetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi koristamaan kuusta. Löysin RyhmäRengin Suomi-juttuja -sivuilta tulostettavia pieniä Suomen lippuja, jotka saa leikkaamisen jälkeen taittaa ja liimata esimerkiksi valkoiseen puuvillalankaan kiinni. Oppilaiden kanssa olisi helppo tehdä lippunaru, johon jokainen saisi leikata ja värittää oman pienen Suomen lipun. Tätä varten voisi käyttää RyhmäRengin sivulta löytyvät pienet mustavalkoiset Suomen liput.

Kiinnitin tummanvihreään huopakankaaseen valmiiksi valkoisia tarrakiinnikkeitä, joihin lapset saavat joka vuosi kiinnittää askartelemiaan joulukuusenkoristeita. Tarrakiinnikkeiden toisen puolen kiinnitin kuusenkoristeiden takapuolelle. Olen laittanut lasten joulukalenteriin softislevyistä tehtyjä valmisaskartelumateriaaleja, joista he ovat saaneet tehdä omanlaisiaan koristeita kuuseen ripustettavaksi. Leikkasin lisäksi kuusen latvaan lähempänä joulua kiinnitettäväksi tähden keltaisesta softislevystä.

Koulussa huopakuusen voisi koristella oppilaiden omalla kalenterivuorolla tekemillä kuusenkoristeilla. Koristeiden materiaalina voi käyttää mitä tahansa luokasta löytyvää askartelumateriaalia tai siihen voi etsiä netistä tulostettavia väritettäväksi tarkoitettuja joulukuusenkoristeita. Oppilaiden tekemät koristeet voi kiinnittää kuuseen yksinkertaisesti maalarinteipillä, jolloin ei tarvitse käyttää tarrakiinnikkeitä aina koko luokallista.

Pingviinit

Löysin A Dap of Glue Will Do -sivustolta kivan ohjeen sekä valmiit kaavat pingviiniaskarteluun. Päätin kokeilla niiden tekemistä lasteni kanssa, sillä ohjeeseen kuului hauskan vaahtomaalin tekeminen ja sillä maalaaminen. 

Vaahtomaalia varten tarvittiin valkoista pulloväriä, liimaa, partavaahtoa sekä kimalletta. Nämä kaikki sekoitettiin ilmavaksi vaahtomaaliksi, jolla molemmat lapset maalasivat pingviiniensä mahat.

Vaahtomaalin tekeminen oli lapsista hauskaa. Tekemästämme vaahtomaalista tuli tosin vaaleansinistä, sillä partavaahdon sijaan jouduin käyttämään Giletten ihokarvanajogeeliä, mutta se ei lapsia haitannut.

Leikkasin pingviinien mahat kartongista, jotta ne eivät taittuisi niin paljon vaahtomaalin kuivuessa niihin. Vaahtomaalin levittämisessä piti hieman katsoa, että lapset enemmänkin lusikoivat maalia alustaan kuin maalasivat, sillä maalatessa maalikerros jäi turhan ohueksi eikä vaahtoisuus tullut näin esille.

Vaahtomaalin kuivuminen kesti todella kauan ja kuivumisen jälkeen vaahtomaisuus oli kadonnut. Lapset tykkäsivät tunnustella vaahtomaalin kuivunutta pehmeää pintaa, vaikka se olikin kuivunut aika erikoisen näköiseksi. Valitettavasti ihokarvanajogeelin haju ei ollut kuivuessa haihtanut ja hajun ollessa vähän turhan voimakas, päätimme tehdä pingviinien mahat uudestaan liimattavasta huopakankaasta.

Tämän jälkeen lapset leikkasivat kaavojen mukaan piirretyt pingviinien osat ja liimasivat ne toisiinsa kiinni. Valmiista pingviineistä tuli oikein suloiset, vaikka mahat eivät olleetkaan vaahtomaalista tehdyt. Ja mikä mukavinta, lapset kiinnostuivat askartelun jälkeen kyselemään pingviineistä ja seuraavaksi etsimmekin netistä tietoa, kuvia sekä videoita erilaisista pingviineistä sekä niiden elämästä.

Huopalumiukko

Olemme muuttaneet joulun jälkeen ulkomaille ja askartelutavarat tekevät vielä matkaansa, joten kävin paikallisessa askarteluliikkeessä ostamassa jotain materiaalia, jolla voisimme tehdä talvisia askarteluja tyttäreni kanssa. Löysin huopakangasta, jonka toinen puoli oli tarraa ja ajattelin, että se sopisi täydellisesti lumiukkoaskarteluun.

Piirsin ensin valkoisen huopakankaan tarrapuolelle lumiukon vartalon, jonka tyttäreni leikkasi. Tarrahuopakankaan leikkaaminen oli hänelle aika hankalaa, joten leikkasin mustasta huopakankaasta hatun ja kädet. Tyttäreni kiinnitti lumiukon siniselle A4-kokoiselle paperille, johon olimme yhdessä valmiiksi tehneet lumihankea ja -hiutaleita valkoisella tussilla sekä puuvärillä. Tämän jälkeen hän kiinnitti mustista koristehelmistä lumiukolle silmät, suun sekä napit ja liimasi oranssista kartongista leikkaamassa nenän paikalleen. Lopuksi liimasimme lumihankeen ja taivaalle koristeeksi vielä valkoista kimalletta.

Tonttukranssi

Joitakin vuosia sitten löysin vanhan luokkani kaapeista styroxrenkaita koko luokallisen ja suunnittelin tuolloin jouluisen kranssin oppilaiden kanssa askarreltavaksi. Leikkasin ensiksi tummanvihreästä huopakankaasta muutaman sentin levyisiä suikaleita ja liimasin ne kiertäen renkaan ympärille. Tämän jälkeen leikkasin punaisesta huopakankaasta muutaman ohuen suikaleen ja tein niistä kiertäen koristeen vihreän huopakankaan päälle. Tein punaisesta huopakankaasta myös kiinnityslenkin kranssin taakse sekä rusetin etupuolelle koristeeksi. 

Kranssin sisälle alareunaan kiinnitin istumaan tontun, jonka vartalon taittelin kahdesta puneisesta piipunrassista. Massapallopää oli helppo kiinnittää piipunrassikaulaan ja punaisesta huovasta tekemäni lakin liimasin tontun päähän ja viimeistelin sen vielä vanutupsulla. 

Muistan, että vihreää huopakangasta kului näitä oppilaiden kanssa tehdessä paljon, mutta jokaisen kranssista tuli kyllä todella kaunis ja koristelulla jokainen teki niistä omanlaisensa.

Pöllöheijastin

Löysin syksyn askartelumapistani heijastinpöllön, joka oli jäänyt minulta puolitiehen. Tein pöllön loppuun, jotta voisin askarrella sellaiset oppilaiden kanssa esimerkiksi isälle isänpäivälahjaksi annettavaksi. Tämän mallin olen löytänyt vuoden 2013 syksyn Taika-lehdestä, muokkasin tosin hieman omanlaiseksi tekemääni heijastinpöllöä.

Ensimmäiseksi leikkasin huopakankaasta kaksi vartalopalaa, kaksi jalkaa, silmien taustan, nokan sekä suikaleen ripustamista varten. Seuraavaksi leikkasin heijastinkankaasta silmät sekä mahan. Sitten liimailin jalat sekä ripustussuikaleen vartalopalojen väliin, heijastinmahan vartalon päälle, nokan ja silmien taustan vartalon yläosaan ja heijastinsilmät taustaansa. Lopuksi liimasin silmiin vielä kaksi nappia.

Kaavat pöllön osiin löydät tästä. 

Kesäkiikarit

Tyttäreni on aina kovin kiinnostunut kiikaroimaan kesämökkimme pikkukiikareilla ja ajattelin askarrella hänelle kotiin leikkeihin ikiomat kiikarit. 

Liimasin ensimmäiseksi kaksi vessapaperirullan hylsyä kiinni toisiinsa, jonka jälkeen päällystin ne tyttäreni valitsemalla askarteluhuovalla. Askarteluhuovan liimasin niin, että taivutin ja kiinnitin reunat mahdollisimman kauniisti kiikarien sisäpuolelle. Seuraavaksi kiinnitin kiikarien molempiin reunoihin tarrapitsinauhan ja liimasin tyttäreni valitsemat koristesydämet kiikarien reunoille. Lopuksi kieritimme kahdesta tyttäreni valitsemasta langasta kiikareille kaulanauhan ja liimasin sen kiinni kiikarin sisäpuolelle.

Mitä isosisko edellä, sitä pikkuveli perässä. Tein vielä nopeasti toiset kiikarit hieman pienemmälle käyttäjälle, joten lopputulos oli vähän pelkistetympi. Päällystin yhteenliimatut vessapaperirullan hylsyt koristejesarilla ja kiinnitin reunoihin tarrapitsinauhan. Lopuksi teimme taas yhdessä tyttäreni kanssa kiikareille kaulanauhan ja liimasin sen sisäpuolelle kiinni.

Voi sitä iloa ja riemua, mitä nämä saivat aikaiseksi! Ja molemmat kiikarit ovat vielä pysyneet ehjinäkin.

Tämän työn voisi hyvin tehdä koulun alkaessa oppilaiden kanssa. Jokainen saisi suunnitella omat kesäkiikarinsa käytettävissä olevista materiaaleista. Niiden kanssa voisi sitten lähteä ulos kiikaroimaan jäljellä olevan kesän kauneutta ja kirjoittaa havaintoja tai tarinaa, mitä kiikareidensa kanssa katseli.