Pieni kuusitaulu

Innostuin tekemään oppilaiden kanssa munakennon pystytuesta vielä kuusitaulut, sillä heistä oli niin hauskaa tehdä haamutauluja aikaisemmin lokakuussa. Tällä kertaa leikkasin pystytuen kahteen osaan niin, että sen keskelle jäi kohoalue. Nämä kennokuuset maalasimme ensiksi vihreällä pullovärillä ja vielä toisen kerran vihreällä kimallepullovärillä. Maalasimme myös hieman kuusen toisen puolen alaosaa molemmilla kerroilla. 

Oppilaat saivat valita taululleen mieleisensä reunusvärin paksummasta kartongista ja liimasimme niihin valkoisesta paperista leikatun hieman kartonkia pienemmän taustan. Liimaamista ennen leikkasimme sekä taustakartongista että valkoisesta paperista kulmat pyöreiksi kulmaleikkurilla. 

Kuusien kuivuttua liimasimme ne valkoiselle taustapaperille niin, että yläosaan jäi tilaa pienelle tähdelle ja alaosaan kuusenjalalle. Kuusenjalan teimme pienestä kepistä, jonka etsimme koulun lähialueelta. Liimaamisen helpottamiseksi kepin tuli olla mahdollisimman suora. Keppi liimattiin niin, että se laitettiin hieman kuusen sisäpuolelle. Lopuksi kuusen latvaan liimattiin kuvioleikkurilla kultaisesta paksummasta paperista leikattu tähti.

Oppilaiden töihin liimasimme vielä narut taulun taakse, jotta ne saa ripustettua esille. Tein samalla tekniikalla myös joulukorttikokeilun, jonka olisi hyvin voinut tehdä myös oppilaiden kanssa. Kortin tein muuten samalla tavalla, mutta lisäksi leimasin kuusen alle kultaisella värillä Hyvää joulua -tekstin.

Silkkipaperityö ikkunaan

Juttelimme oppilaiden kanssa uskonnossa kirkkotaiteesta ja varsinkin kauniit ikkunamaalaukset kiehtoivat heitä. Niinpä päätin tehdä seuraavalle kuviksen tunnille kakkosluokkalaisille sopivan yksinkertaisen silkkipaperityön, joka muistuttaa valmiina pientä ikkunamaalausta.

Tulostin tekemäni ikkunamaalauksen kehyksen suoraan mustalle vähän paksummalle A4-kokoiselle paperille, jotta oppilaiden ei tarvitsisi tällä kertaa itse piirtää työtä mallin mukaan. Oppilaat aloittivat työn tekemisen leikkaamalla kehyksen mahdollisimman siististi. 

Tämän jälkeen oppilaat piirsivät sopivat silkkipaperipalaset haluamistaan väreistä niin, että asettivat silkkipaperipalasen työn taakse oikean kolon kohdalle ja piirsivät siihen lyijykynällä viivat hieman koloa isommalle alueelle. Sitten oppilaat leikkasivat silkkipaperin ja liimasivat sen rauhallisesti, jotta paperi varmasti peitti koko tarvittavan alueen.

Piirtämäni ikkunamaalauksen kehyksen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Nopea autokortti

Näin ohjevideon, jossa taiteltiin autokortti neliönmuotoisesta paperista ja tein oman kokeilutaitteluni origamipaperilla. Auton taitteleminen oli helppoa ja kortin muodon leikkaaminen onnistui hyvin, koska taiteltu paperi oli ohutta. Origamipaperin ohuus oli kuitenkin huono asia, kun auton koristelussa käytti tussia, sillä tussi näkyi hyvin selvästi läpi kortin sisäpuolelle.

Päätinkin tehdä oppilaiden kanssa kortin niin, että oppilaat saivat tehdä auton ilman taittelua paksummalle askartelupaperille tekemäni mallin mukaan. Tein kortin mallin taittelemalla ja leikkaamalla auton A4-kokoisesta ohuesta paperista leikatusta neliöstä. 

Isomman autokortin tekeminen aloitettiin oppilaiden kanssa taittelemalla paksumpi askartelupaperi kahtia ja piirtämällä tekemäni mallin mukaan siihen auto niin, että paperin taitoskohta oli auton pohja. Tämän jälkeen autokortti leikattiin taitettuna, jotta siitä tuli symmetrinen molemmilta puolilta. Leikkaamisen jälkeen auto koristeltiin muutamalla ikkunalla, renkailla sekä tussilla piirtämällä.

Kortin sisäpuolelle taiteltiin ohjevideossa toinen paperi, johon kirjoitettiin onnentoivotus. Tämä taittelu oli kiva tehdä myös oppilaiden kanssa, sillä sisäosan pystyi hyvin tekemään ohuemmasta paperista. Taitteluun otettiin hieman A4-kokoista paperia pienempi paperi, josta leikattiin ensin neliö. 

Neliö taiteltiin ensin kolmioksi, sitten pienemmäksi kolmioksi ja vielä kerran pienemmäksi kolmioksi. Tämän jälkeen taitoksen yläreuna leikattiin isoksi kaareksi. Taiteltu ja leikattu paperi avattiinn ja liimattiin avatun autokortin sisäpuolelle niin, että taitetun paperin ensimmäinen kokopitkä taitos osui kortin taitoksen kanssa samaan kohtaan.  

Tekemäni auton kaavan voit tulostaa käyttöösi tästä.

Haamutaulut

Näin netissä hauskoja haamuja, jotka oli tehty munakennon pystytuista ja nämä haamut taas oli tehty pieniksi tauluiksi. Juttelimme juuri yllissä kierrätyksestä, joten tämä työ sopii oikein mukavasti luokan kanssa tällä viikolla tehtäväksi.

Aloitin tekemään omat kokeiluversioni leikkaamalla munakennon pystytuen puoliksi ja siistimällä puolikkaiden alareunat haamujen helmaksi. Tämän jälkeen maalasin haamut valkoisella pullovärillä. Maalin kuivuttua piirsin mustalla tussilla haamuille silmät sekä suun ja poskiin laitoin vaaleanpunaisella tussilla hieman punaa.

Seuraavaksi tein molemmille haamuille omat kehykset. Leikkasin ensin kuviopaperista sopivat palaset taustaksi ja reunustin ne kultaisella tussilla. Kehykset leikkasin kierrätyskartongista, reunustin nekin kultaisella tussilla ja liimasin taustat kehyksiin.

Lopuksi liimasin haamut taustoihinsa kiinni. Tein niille vielä munakennosta pienet koristeet, jotka liimasin viimeisenä paikoilleen.

Syksyinen lehti vedessä

Teimme oppilaiden kanssa syksyiset lehdet vahaliitujen sekä vesivärien avulla. Aloitimme tekemään työtä hahmottelemalla ison lehden (muodon sai valita itse) keskelle A4-kokoista vesiväripaperia. Hahmottelun jälkeen vahvistimme piirretyn lehden mustalla liituvärillä. Tämän jälkeen mietimme syksyisten lehtien värejä ja maalasimme lehden vesiväreillä punaisen, oranssin, keltaisen ja ruskean sävyin.

Vesivärien kuivuttua tarpeeksi otimme valkoisen vahaliidun ja piirsimme sillä laineilevia ympyröitä lehden ympärille. Lopuksi otimme vielä sinisen vesivärin ja maalasimme lehteä kiertäen veden sen ympärille. 

Työ oli helppo tehdä pienten oppilaiden kanssa, sillä vaiheet olivat hyvin selkeät. Vesiväreillä on kiva päästä harjoittelemaan värien sekoittamista uusiksi väreiksi ja parasta tietenkin oli taas nähdä oppilaiden ilo, kun sininen vesiväri "taikoi" esille valkoiset vahaliidulla piirretyt laineet!

Mustikan- tai puolukanvarpu

Olemme puhuneet oppilaiden kanssa yllissä metsän marjoista, maistelleet muutamia kouluun keräämiäni marjoja ja käyneet läpi niitä myös englanniksi. Tällä viikolla teimme vielä kuviksessa aiheeseen liittyvän työn. 

Aloitimme työn laveeraamalla A4-kokoisen vesiväripaperin yläosasta sinisellä ja vaihtaen alaosassa vihreään. Laveerauksen kuivattua katsoimme mustikan sekä puolukan varpujen kuvia ja maalasimme vesiväreillä (käyttäen vähän vettä sekä terävää päätä varteen ja pehmeää painallusta lehteen) joko puolukan tai mustikan varvut.

Lopuksi katsoimme vielä mustikan ja puolukan luontokuvia, jotta näimme tarkasti, miten niiden marjat varvuissa kasvavat. Tämän jälkeen painoimme omalla sormella mustikoita sinisellä sormivärillä enemmän erikseen varpuihin ja puolukoita punaisella sormivärillä hieman rykelmiin.

Töistä tuli oikein kauniita varsinkin sen jälkeen kun mustikat tai puolukat oli painettu varpuihin. Hauskinta tekemisessä tuntui olevan juuri marjojen painaminen omalla sormella.

Mehiläinen

Sain työkaveriltani ihanan idean mehiläistyöhön, jossa työn tausta painetaan kuplamuovilla. Päätin koittaa kuplamuovilla painannassa hieman erilaista tekniikkaa, jonka olin aikaisemmin netissä nähnyt. Kiersin palan kuplamuovia teippiharjan ympärille ja autoin oppilaita tekemään kuplamuovitaustan sen avulla. Otimme keltaisen neliönmuotoisen paperin, jolle painoimme oranssilla pullovärillä kuvion.

Painantavärin kuivuessa piirsimme valkoiselle paperille mehiläiset. Otin netistä esiin erilaisia How to draw a bee -ohjeita (esimerkiksi edestäpäin kuvattuna ja sivultapäin kuvattuna), joista oppilaat saivat valita mieleisensä. Mehiläistä piirtäessä siihen sai toki tehdä omia mallista poikkeavia juttuja, jos halusi. Vahvistimme valmiit piirustukset ensin mustalla tussilla ja sen jälkeen väritimme ne valmiiksi tusseilla. Sitten leikkasimme valmiit mehiläiset ja liimasimme ne keltaoranssiin taustaan.

Lopuksi keltainen neliönmallinen paperi liimattiin mustaan (A4-kokoisesta paperista leikattuun) neliönmalliseen paperiin. Töistä tuli oikein suloisia ja oppilaista oli hurjan hauskaa tehdä painanta teippiharjan avulla!

Kotona lapsenikin innostui tekemään saman työn. Hänen kanssaan leikkasimme keltaoranssin taustan kahdeksankulmion muotoon leikkurilla. Tämän jälkeen liimasimme keltaisen paperin mustaan paperiin ja leikkasimme senkin samaan muotoon.

Värikkäät suodatinpaperiomenat

Luokan ikkunat kaipaavat näin lukuvuoden alussa kovasti jotakin koristetta ja päätin tehdä oppilaiden kanssa värikkäät omenat suodatinpaperista ja kartongista. Tein taas ensin oman kokeiluversion, jonka aloitin suodatinpaperin värjäämisellä keltaisella, oranssilla, vihreällä sekä punaisella tussilla ja suihkuttelemalla värit liukenemaan paperiin vedellä.

Suodatinpaperin kuivuessa valitsin vihreän kartongin, johon piirsin valmiin kaavan kanssa omenan. Omenakaavana käytin aikaisemmin silkkipaperiomenoita varten tekemääni kaavaa, mutta tällä kertaa tulostin siitä hieman isomman ja leikkasin varresta lehden pois. Muita hyviä kartongin värivaihtoehtoja voisi olla samat värisävyt kuin suodatinpaperin värjäyksessä käytetyissä tusseissa. 

Suodatinpaperin kuivuttua liimasin sen leikattuun kartonkiomenaan ja lopuksi vielä siistin reunat omenatyön kääntöpuolelta.

Muokkaamani kaavan voit tulostaa käyttöösi tästä.

Silkkipaperivärjätty kirjanmerkki

Huomattiin oppilaiden kanssa heti ensimmäisen kirjastokäynnin jälkeen, että nyt tarvitaan kirjanmerkit. Niinpä lähdettiin tekemään vuoden ensimmäistä kuvistyötä. Leikkasin työtä varten valmiiksi akvarellipaperista sopivan kokoiset suikaleet ja kiinnitin ne kuvisalustoihin maalarinteipillä. Leikkasin valmiiksi myös erivärisistä silkkipapereista pieniä neliöitä. Oppilaat saivat aloittaa työn tekemisen asettamalla niitä paperisuikaleensa päälle.

Tämän jälkeen suihkautin ensin varovasti vettä suihkupullolla silkkipapereihin, jonka jälkeen oppilaat saivat suihkutella hieman lisää vettä. Tässä vaiheessa nähtiin jo hyvin silkkipapereiden värien liukeneminen ja myös se, jos jostain paperista ei liuennutkaan niin hyvin väriä.

Seuraavana päivänä silkkipaperit olivat kuivuneet ja ne sai kerätä pois paperisuikaleen päältä. Jotkut oppilaat päätyivätkin lisäämään vielä muutamia uusia silkkipapereita kohtiin, joihin väriä ei levinnyt. Tällä kertaa suihkuttelin vettä jo hieman ennen paperien laittamista sekä laittamisen jälkeen.

Tämän jälkeen oppilaat saivat halutessaan leikata kirjanmerkin kulmat pyöreiksi kulmaleikkurilla. Kirjanmerkkiin ei tällä kertaa piirretty mitään, vaan jokainen oppilas sai leimata isojen kirjainleimojen kanssa siihen oman nimensä.

Leimausjäljen kuivuttua laminoin ja leikkasin kirjanmerkit. Jokainen oppilas sai vielä painaa pienellä rei’ittäjällä reiän kirjanmerkin yläreunaan sekä pyöristää vielä kerran reunat kulmaleikkurilla. Lopuksi reiästä sujautettiin läpi kahtia taitettu naru, narun päät pujotettiin muodostuneesta lenkistä läpi ja solmu kiristettiin.

Tein itse toisen kirjanmerkin niin, että en laittanut lisää silkkipaperia, vaan annoin valkoisten laikkujen jäädä koristeeksi. Toisen kirjanmerkin tein niin, että lisäsin valkoisiin kohtiin muutamia silkkipapereita ja kastelin ne.

Nopea kirjekuori

Kun kesällä tarvitsee kirjekuorta mökillä, löytyy netistä onneksi monenlaisia ohjeita kirjekuoren tekemiseen. Tämän kirjekuoren tekemiseen tarvittiin vain valkoista paperia, Post-it-lappu ja liimaa, joita onneksi mökin laatikoista löytyi. 

Post-it-lapun avulla valkoisesta paperista mitattiin ensin neljän Post-it-lapun kokoinen neliö ja leikattiin se. Leikatun neliön yhteen kulmaan liimattiin värikäs Post-it-lappu.

Liimaamisen jälkeen paperin sivut käännettiin Post-it-lapun alareunaa myötäillen keskelle hieman toistensa päälle.

Tämän jälkeen paperin alaosa käännettiin reunataitosten päälle ja samalla siitä taitettiin yläkulma sisälle.

Taitosten tekemisen jälkeen kirjekuori liimattiin kiinni. Kuoresta ei tullut kovinkaan iso, mutta onneksi se riitti kesäpostin lähettämiseen.

Kirjanmerkki

Sateisina kesäpäivinä on mukavaa tehdä pieniä askarteluja lasten kanssa. Tällä kertaa kokeilimme tehdä yhdessä kirjanmerkin tussien, veden ja muovikelmun avulla. Molemmat lapset tykästyivät tekniikkaan kovasti ja saivat aikaan monta kaunista kirjanmerkkiä.

Leikkasin ensin kirjanmerkkejä varten paksusta vesiväripaperista 5 cm x 15 cm -kokoisia suikaleita. Tämän jälkeen leikkasin muovikelmusta selkeästi kirjanmerkkiä isommat palaset lapsille. Näihin lapset saivat värittää vesiliukoisilla tusseilla paksuja väriraitoja.

Tämän jälkeen lapset suihkuttivat väriraitoihin vettä ja muovikelmu käännettiin yhdessä varovasti ympäri ja asetettiin kirjanmerkkipaperin päälle. Jotta väri levisi tarpeeksi paperiin, piti sitä vähän hieroa sormella kelmun päältä.

Värin kuivuttua lapset koristelivat kirjanmerkkinsä mustalla permanent tussilla haluamallaan tavalla. Lopuksi kirjanmerkin reunat muotoiltiin kulmaleikkurin avulla ja kirjanmerkin yläpäähän tehtiin reikä narua varten. Naru pujotettiin reikään taittamalla se kahtia ja sujauttamalla narun päät narusta muodostuneen lenkin läpi.

Kirjanmerkeistä tuli oikein kauniita ja innostuin itsekin tekemään itselleni mallikirjanmerkin lisäksi vielä toisen kirjanmerkin kesäisten lukuhetkien iloksi.

Tyttäreni teki yhdestä kirjanmerkistään sydänteemaisen. Hän innostui tekemään sen askartelemisesta pienen ohjevideon, jonka sain luvan liittää tänne blogiin.

Poikani teki yhdestä kirjanmerkistään samalla syntymäpäiväkortin kaverilleen, jolle hän aikoo ostaa lahjaksi Akkarin. Hän kirjoitti kirjanmerkin taakse onnittelutekstin ja kirjanmerkkikortti laitetaan myöhemmin lahja-Akkarin väliin ja lahjakassiin.

Huopaperhonen

Ajattelin tehdä oppilaiden kanssa vielä pienen käsityön ennen loman alkamista ja tein siitä ensin itse kokeiluversion. Kokeiluversiotani varten otin kahta eriväristä huopakangasta ja piirsin niihin maalarinteippirullan avulla pienemmän (teippirullan sisäosa) ja isomman (teippirullan ulkoreuna) ympyrän. Leikkasin ympyrät ja valitsin huopakankaan väriin sopivan piipunrassin varastoistani.

Seuraavaksi otin isomman ympyrän ja rypytin sen haitariksi. Tein saman pienemmälle niin, että pidin sitä jo valmiiksi isomman rypytetyn ympyrän alla. Oppilaiden kanssa tässä kohtaa voisi ottaa avuksi neulan ja langan, jotta molempien ympyröiden rypytys pysyy paremmin kasassa. Rypyttämisen jälkeen otin piipunrassin ja pyöräytin sen rypytettyjen ympyröiden keskikohtien ympäri muutaman kerran, jotta huopakankaasta muodostuneet siivet pysyisivät yhdessä.

Viimeistelin perhosen pyöräyttämällä piipunrassien päät perhosen siipien yläosassa toistensa ympäri ja pyöristämällä kynän avulla piipunrassin päistä muodostuneiden tuntosarvien päät.

Kokeiluversiooni kiinnitin vielä liimaamalla taustaneulan perhosen takaosaan, jotta sen voisi halutessaan kiinnittää vaikka reppuun. En ole varma, löytyykö meidän koulun askarteluvarastosta tällaisia neuloja, mutta huopaperhonen on sellaisenaankin oikein kaunis ja käy keväisestä koristeesta hienosti. Tällöin perhosesta voisi tehdä hieman isommankin version. 

Jos perhosesta haluaisi tehdä esimerkiksi koulun juhlasaliin koristeen kevätjuhlaa varten, sen voisi hyvin tehdä myös esimerkiksi kreppipaperista tai tarlatanista. Näin perhosesta tulisi kevyempi ja se olisi helpompi kiinnittää koristeeksi.

Keväinen koivun oksa

Teimme oppilaiden kanssa kevätlukukauden viimeistä isompaa kuvistyötä ja valitsin työn aiheeksi keväisen koivun oksan. Aloitimme työn laveeraamalla A3-kokoisen vesiväripaperin sinertäväksi. Ennen laveeraamista teippasin kaikkien paperit alustaan kiinni, jotta niihin tulisi siistit valkoiset kehykset.

Vesiväritaustan kuivuttua piirsimme mustalla tussilla työn jommasta kummasta yläreunasta koivun oksan laskeutumaan kauniisti alaspäin. Lopuksi revimme ohuemmasta vihreästä paperista sopivan kokoisia ja mallisia lehtiä ja liimasimme ne piirrettyyn mustaan oksaan.

Kokeilutyöni laveeraus tuli varsin vaaleaksi, mutta onneksi oppilaiden töiden taustat tulivat tummemmiksi. Revin omaan oksaani pieniä lehtiä sillä ajatuksella, että ne ovat hiirenkorvia. Oppilaat saivat tietenkin itse valita, minkä kokoisia lehtiä repivät töihinsä.

Äitienpäiväkimppu

Askartelimme tänä aamuna lasten kanssa heidän isoäideilleen äitienpäiväkimput, joihon lapset saivat tehdä kukkaset huopakankaasta. Taittelin ensin kukille paperikääreen hieman paksummasta neliönmallisesta väripaperista. Aloitin taittelemalla paperin molemmat reunat keskelle.

Tämän jälkeen taitoin molempien taitettujen reunojen yläosat auki sivulle.

Paperikääreen valmistuttua aloitimme tekemään lasten kanssa kukkia huopakankaasta. Leikkasimme ensin huopakankaasta neliön ja taittelimme sen kahtia kaksi kertaa. Taitoksesta tuli aika paksu, mutta lapset pystyivät vielä kuitenkin leikkaamaan sen terälehden muotoon. Yhtä kukkaa varten tarvittiin kaksi leikattua terälehtiötä ja ne liimattiin päällekkäin. Lisäksi kukalle leikattiin ja liimattiin huopakankaasta vielä pyöreä keskiö.

Kukkia mahtui kääreeseen kauniisti viisi kappaletta ja leikkasimme niille vielä huovasta varret. Lapset sommittelivat kukkaset paperikääreeseen ja sitten liimasimme ne yhdessä.

Viimeistelimme äitienpäiväkimpun kiinnittämällä siihen sävyihin sopivan narun. Naruun sujautimme pienen valkoisesta paksummasta paperista tehdyn kortin, johon kirjoitin onnentoivotuksen.

Molemmista äitienpäiväkimpuista tuli oikein kauniita ja niissä näkyy kivasti lasten kädenjälki, vaikka autoinkin heitä tekemisessä jonkin verran.

Tikku-ukko

Pääsiäistöiden jälkeen halusin tehdä jonkun ihan erilaisen työn oppilaiden kanssa ja muistin nähneeni netissä työn, jossa käytettiin palaa puun oksasta tikku-ukon tekemiseen. Niinpä menimme oppilaideni kanssa koulumme rajalla olevaan pieneen metsäkaistaleeseen ja etsimme sieltä kaikille sopivat oksat.

Luokassa sijoittelimme oksan A5-kokoiselle paksummalle paperille ja piirsimme sen ääriviivat hellästi lyijykynällä paperiin.

Tämän jälkeen oksa siirrettiin talteen pulpettiin ja tikun äärirajoja käyttäen piirrettiin paperiin tikku-ukko.

Seuraavaksi tikku-ukon reunat vahvistettiin ja se väritettiin mustalla tussilla.

Taustan värittämistä varten tikku-ukon äärirajojen viereen tehtiin haalealla lyijykynän jäljellä reunus. Kokeilutyössäni tein myös paperin reunoihin lyijykynällä reunukset.

Oppilaideni kanssa työn tausta maalattiin seuraavaksi joko sinisellä tai punaisella vesivärillä mahdollisimman tumman sävyiseksi. Tämä oli ykkösluokkalaisille haastavaa ja valkoinen alue tikku-ukon ympärillä jäi valkoiseksi maltillisimmilla ja tarkimmilla maalaajilla. Kaikki saivat kuitenkin taustan väritettyä ja työt laitettiin painon alle odottamaan seuraavaa vaihetta.

Itse tein kokeilutyössäni taustan sinisellä tussilla. Tämä tapa voisi sopia isommille oppilaille paremmin. Tussilla värittämisessä on tosin se haittapuoli, että jälki ei ole tasainen.

Taustan tekemisen jälkeen vahvistin työn reunat mustalla tussilla. Tikku-ukkoon laitettiin myös hieman liikettä pienillä mustilla kaariviivoilla.

Lopuksi tikku-ukon päälle liimattiin se tikku, jonka kanssa työ alkujaan aloitettiin.

Luin oppilaille työhön liittyen Julia Donaldsonin kirjoittaman Olli Oksamies (Stick Man) -kirjan. Olli Oksamies löytyy myös animaationa, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei ole katsottavissa Yle Areenassa.